Yritykset antavat hallitukselle kouluarvosanaksi 6,7 eli “7-” osaavan työvoiman saatavuuden edistämisestä. Vuonna 2021 Marinin hallituksen vastaava arvosana oli “6”. Tulokset selviävät Keskuskauppakamarin osaajakyselystä, johon vastasi noin tuhat yritystä elo-syyskuun vaihteessa.
“Hallitus saa yrityksiltä tyydyttävän arvosanan eli 6,7 liittyen esimerkiksi koulutus-, työmarkkina- ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviin toimiin. Erittäin tyytyväisiä hallituksen politiikkaan näissä teemoissa on alle kymmenen prosenttia ja erittäin tyytymättömiä reilu 20 prosenttia, suurin osa sijoittuu keskivaiheille”, kertoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Vastaajilta kysyttiin myös viestejä päättäjille. Suurin huoli yrityksillä liittyy osaamisperustaisen maahanmuuton tilanteeseen ja Suomen ilmapiiriin kansainvälisille osaajille. Nämä teemat mainittiin noin puolessa vastauksista.
“Yritysten viesti päättäjille on selvä: älkää pilatko Suomen maabrändiä, lopettakaa rasismilla flirttailu. Helpottakaa työperäistä maahanmuuttoa ja perheen tuloa Suomeen, vähentäkää tähän liittyvää byrokratiaa ja tukekaa kotoutumista ja kielen oppimista. Luopukaa siitä älyvapaasta kolmen kuukauden säännöstä”, Pulkkinen kertoo yritysten palautteesta.
Keskeisenä teemana nousi esiin Suomeen töihin pääsemisen vaikeus ja perheiden huomioiminen kokonaisuutena. Moni yritys kokee, että vastuu ulkomaisten työntekijöiden tukemisesta kasaantuu työnantajille liiallisena taakkana. Pulkkinen muistuttaa, että työsopimuksen solmimisesta voi kulua puoli vuotta ennen kuin työntekijä pääsee aloittamaan työnsä.
“Puolisoa ja lapsia ei saa Suomeen, kun perheenyhdistämisen tulorajat on asetettu aivan liian korkeiksi. Kun sitten puolisolle olisi paikkakunnalta työpaikka löytynyt, sitä ei saa tarjota saatavuusharkinnan takia. Jos saatavuusharkinta selätetään, voi kuitenkin olla, ettei työlupaa myönnetä työn osa-aikaisuuden ja tulorajojen vuoksi. Ainoa apu perheelle on usein työnantaja, joka sitten asiaa selvittelee viranomaisten kanssa iltapuhteina ja sormet ristissä toivoo, että tänne vaivalla hankittu työntekijä kaikesta huolimatta haluaisi jäädä Suomeen,” Pulkkinen kuvaa tilannetta.
Keskuskauppakamarin mukaan työluvan tulorajoja ei tulisi nostaa, ja saatavuusharkinnasta tulisi luopua kokonaan. Lisäksi perheenyhdistämisen tulorajoja tulisi höllentää, sillä tällä hetkellä henkilön täytyy tienata yli 3 500 euroa kuukaudessa voidakseen tuoda puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.
“Suomi on onnistunut viime vuosina nopeuttamaan työlupien käsittelyä, mutta perheenjäsenen oleskeluluvan käsittelyyn menee silti edelleen noin puoli vuotta. Se on pitkä aika elää epävarmuudessa ja olla erossa rakkaimmistaan”, Pulkkinen huomauttaa.
Kannustinloukkujen purkaminen ja koulutuksen kehittäminen keskiössä
Yritykset kiittävät hallitusta työnteon kannustimien lisäämisestä ja työntekijöiden palkkaamisen helpottamisesta. Erityisesti kannustinloukkujen purkaminen, koulutuksen kehittäminen ja oppilaitosyhteistyön vahvistaminen nähdään tärkeimpinä toimina osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa.
Etelä-Pohjanmaalla muunto- ja täydennyskoulutusten lisääminen nähdään tarpeellisena. “On sekä yritysten että oppilaitosten etu, että tunnistetaan yhdessä tarpeelliset puuttuvat osaamispalaset ja tarjotaan kouluttautumista joustavasti esimerkiksi myös ilta-aikaan”, toteaa Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin yhteyspäällikkö Petra Hautala.
Yritykset kokevat ammatillisen koulutuksen ja jatkuvan oppimisen leikkaukset virheenä ja toivovat, että päättäjät ymmärtäisivät ammattiosaamisen merkityksen yrityksille. Myös eteläpohjalaiset yrityspäättäjät ovat samoilla linjoilla.
Leikkausten seurauksena koulutuksen laatu on laskenut, luokkakoot ovat kasvaneet ja kiire on lisääntynyt, mikä on vähentänyt perusasioiden oppimiseen jäävää aikaa. Vastaajat kritisoivat myös lisääntynyttä työharjoittelun määrää, mikä on siirtänyt opetusvastuuta yrityksille.
“Tilanne on huolestuttava, sillä samaan aikaan, kun ohjausta siirretään enemmän työmaalle, etsitään maakunnan opiskelijoille harjoittelupaikkoja, jotta voi valmistua ammattiin ja tuoda oman panoksensa työmarkkinoille. Mahdollisesti yrityksen lisääntyvä työkuorma ei varmasti ole se houkuttelevin myyntivaltti avata ovia nuorille osaajille”, Hautala päättää.
“Moni vastaaja kantaa huolta ammatillisen koulutuksen laadusta ja nuorten työelämätaidoista. Koulutukseen toivotaan tiukempaa struktuuria ja vaatimustasoa, joka kannustaa vastuun kantoon omasta oppimisesta, työstä ja toimeentulosta”, Pulkkinen sanoo.