29. ELOKUUTA kokoustanut KOHO-hankkeen ohjausryhmä kirjasi kokousmuistioonsa, että tärkein keino Evijärven tilan parantamiseksi olisi saada aikaan koko Ähtävänjoen vesistöalueen kattava selvitys ja kunnostussuunnitelma toimenpideohjelmineen. ”Tähän eivät kuitenkaan paikalliset varat ja nykyisellään saatavissa olevat tuet riitä. Apua tarvitaan EU:n tasolta saakka. Aiheesta on käyty neuvottelu maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin kanssa ja käsittely jatkuu Ähtävänjoen neuvottelukunnan pohdinnassa. Uusi neuvottelu on odotettavissa loppuvuoden aikana.”
Mukana kokouksessa olivat myös maa- ja metsätalousministeriöstä ministeri Sari Essayah, valtiosihteeri Päivi Nerg, kalastusneuvos Eija Kirjavainen sekä erityisavustaja Sonja Falk ja Elystä Y-vastuualueen johtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys, vesistöyksikön päällikkö Kim Klemola ja vesienhoitoryhmän päällikkö Jyrki Latvala.
Kokousraportissa todetaan, että Evijärvi tekee kuolemaa.
Heti kokouksen alkajaisiksi todettiin, että tärkein, nopein ja tehokkain keino Evijärven tilan parantamiseksi olisi valittajien omaehtoinen valituksen peruuttaminen Vaasan hallinto-oikeudesta, jolloin järven vedenpintaa päästäisiin korottamaan. Mikäli 17 valittajaa ei vedä pois valituksiaan ELY-keskuksen hakemasta luvasta, jäljelle jää rajattu kokoelma keinoja Evijärven tilan parantamiseksi.
”Evijärven ystävillä alkaa olla mitta täysi. Vesi on käyttökelvotonta ja tilanne pahenee koko ajan.”
KAROLIINA Laakkonen-Pöntyksen mukaan vesivision eli kesäkuun kokouksessa esitetyn yhteisen toimintasuunnitelman laatiminen voidaan käynnistää syksyn aikana.
–Valmistelutyöhön tarvitaan kaikkien vesistöalueen toimijoiden osallistumista ja näkemystä. Ähtävänjoella toimivaa jokineuvottelukuntaa voidaan hyödyntää koko valuma-alueen toimijoiden ja kuntien yhteistyöelimenä valmistelutyössä. Myös työn jatkorahoitusta pitää valmistella. Ähtävänjoen vesivisio voisi koostua yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen muun muassa tulvariskien hallinta, vesivarojen käyttö, vesienhoito, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kalatalous. Vesivisiotyössä tunnistettuja toimenpiteitä voidaan edistää erilaisina alueellisina tai teemallisina hankkeina, joita edistetään hyödyntäen monipuolisesti erilaisia rahoituslähteitä.
–Vesivision keskeisenä tavoitteena on koota yhteen alueen toimijat laajasti eri sidosryhmistä yhteisen vesistömme tulevaisuuden suunnitteluun. Tavoitteena voisi olla, että vesivisio on se työkalu, jonka avulla valuma-aluesuunnittelussa esiin nousseet tavoitteet ja toimenpiteet saadaan toteutettua. Lisäksi vesivisiossa otetaan huomioon alueen kehitykseen liittyvien tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelua, niin että se huomio aluesuunnitteluun, ilmastonmuutokseen, elinkeinoihin ja ekosysteemipalveluihin liittyviä näkökohtia. Vesivision tavoitteena on koko alueen elinvoimaisuuden kasvu.
–On tärkeää, että koko valuma-alue saataisiin kuntoon, koska Evijärvi on läpivirtausjärvi. Näin ollen selvityksen ja kunnostussuunnitelman laatiminen ei ole ihan pikkuhomma, varmasti siinä kestää aikaa, mutta se olisi tärkeä tehdä pidemmänkin aikavälin hyötyä ajatellen. Sama missä vesistön osassa kunnostustöitä tehdään, se näkyy jollain aikavälillä muuallakin. Ei me tästä koskaan mitään tunturipuroa saada, mutta päästäisiin sinileväongelmista ja runsaasta ravinneaine- ja kiintoainepitoisuudesta eli niin sanotusti saataisiin järven mutaantuminen kuriin, pohtii Evijärven ympäristösihteeri Hanna Valo.
Sekä Koho-hanke että Ely-keskus painottavat valuma-alueen toimia. Välijokeen Mustapäkin valuma-alueelta tulevia ojia tulevia ojia on kartoitettu ja toimenpiteitä on suoritettu Kemera-tuella.
–Viimeisetkin suunnitellut rakenteet valmistuvat kuluvan vuoden aikana.
Ennallistamishankkeiden suunnitelmien on määrä valmistua vuoden loppuun ja toteuttamaan haluttaisiin päästä niin, että hyöty saataisiin jo seuraaville tulville.
Hoitokalastus on Evijärvessä huomattu haasteelliseksi, koska läpivirtausjärvessä parvet hajaantuvat eikä esimerkiksi nuottauksella tai pauneteilla saada sen vuoksi kunnon saaliita.
KOHO-HANKE aloitettiin vuonna 2016. Kunnan vuosittainen 50 000 euron panostus kunnostustoimiin on hankkeistamisen avulla tuplaantunut. ”Pahan kierrettä ei kuitenkaan ole saatu 800 000 euron satsauksella katkaistua, järven tila on heikentynyt ja ihmiset ovat entistä tyytymättömämpiä.”
–Rahaa mennyt paljon, mutta vuositasolla 100 000 on melko pieni raha. Sillä ei hirveän mittavia asioita saada tehtyä, siksikin Ely-keskus hyvä saada mukaan niin on mahdollista saada myös EU-tason rahoituksia, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi imuruoppauksia, kertoo Valo.
Koho-hankkeessa on suunnitteilla kaikille avoin vesistöilta, jossa keskustellaan nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista.
–Varmaan Aisaparin kansa tehdään jotain yhteistyötä siinä.
