LAPPAJÄRVEN perusopetuksen yhteiskoululla käynnistyi perjantaina 30. elokuuta koulumummot ja -vaarit -toiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) järjestämällä koulutuksella. Kouluttajana toiminut MLL:n Pohjanmaan piirin tukihenkilöpäällikkö Benita Ruohomäki esitteli koulumummo ja –vaari -toimintaa osallistujille esimerkein ja videoin, vastasi kysymyksiin ja jakoi materiaalia muun muassa lukumummi-toimintaa varten.
–Koulumummo ja –vaari -nimitys on muotoutunut meillä pitkään toimineen luku- sekä kylämummit ja –vaarit -toiminnasta. Koulumummot ja –vaarit -nimitys otettiin käyttöön, sillä täällä Pohjanmaalla vierastetaan kylämummot-ilmaisua, Ruohomäki kertoo.
Lukumummit ja -vaarit käyvät kouluilla lukemassa kahden kesken tai pienissä ryhmissä yhdessä niiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat lisätukea lukemiseen. Lukuhetkeen valitaan oppilasta kiinnostava kirja, jota luetaan yhdessä 10–20 minuuttia kerran viikossa vuorotellen. Lisäksi harjoitellaan luetun ymmärtämistä kuvista ja luetusta keskustellen. Lapsi saa tarrapassin, johon joka lukuhetkestä saa yhden tarran, ja kun tarrapassi on täynnä, lapsi saa lukudiplomin. Lukumummit ja -vaarit -toimintamallin on kehittänyt Niilo Mäki Instituutti yhteistyössä MLL:n Järvi-Suomen piirin kanssa.
–Jos jalkapallon säännöt kiinnostavat, niin sitten luetaan niitä. Aiemmin lukuhetket olivat 30 minuuttia, mutta se on nykylapselle liian pitkä aika keskittyä. On kuitenkin havaittu, että lyhytkin hetki säännöllisesti edistää lukutaitoa, jo 10 viikossa voidaan havaita edistymistä.
KOULUMUMMOT JA -VAARIT voivat toimia lukumummoina ja -vaareina, tai olla koulussa muuten lasten arjen toiminnassa mukana. Toiminta muotoillaan koulun tarpeiden ja mummojen ja vaarien toiveiden mukaan.
–Koululla voi käydä vaikka joka päivä, jos se opettajille sopii. Mutta jokainen mummo ja -vaari päättää itse, kuinka monta tuntia haluaa vapaaehtoistoimintaan käyttää aikaa. Niin kauan kuin toiminta on teille mielekästä ja tuottaa iloa, on ihan hyvä mittari.
–Opettajilta on tullut toiveita, että mummot ja vaarit kävisivät parina päivänä viikossa, 2–3 tuntia kerrallaan. He voisivat olla lasten tukena ja apuna ainakin äidinkielessä ja käsityössä, kertoo Lappajärven sivistystoimenjohtaja Tarja Puro.
–Toimintamalli on laajasti käytössä, ja on hienoa, että saadaan se meilläkin käyntiin. Eri ikäryhmien yhteen tuleminen on hyvä juttu, koulumummo tai -vaari voi olla lapselta puuttuva rauhoittava tekijä, kuvailee perusopetuksen rehtori Antti Turpeinen.
SEITSEMÄN vapaaehtoista lappajärveläistä eläkeläistä aloittaa koulumummona ja -vaarina syyskuun toisella viikolla. Osallistujien mielestä toiminta vaikuttaa mielenkiintoiselta ja hienolta mahdollisuudelta päästä osallistumaan lappajärveläisten pienten lasten arkeen koulussa. Heidän mukaansa omassa arjessa on sopivasti väljyyttä osallistua tämän kaltaiseen vapaaehtoistoimintaan ja lasten kanssa touhuaminen tuo sisältöä omaan arkeen ja syvyyttä koulumaailmaan.
–Lasten kanssa on kiva touhuta kaikenlaista, leikkiä ja pelata, kuvailee Pirjo Ahola.
–Kaikilla lapsilla ei asu mummot ja vaarit samalla paikkakunnalla, omatkin lapsenlapset asuu kaukana. Tästä tulee mukavaa sisältöä viikkoon, kertoo Tarja Kujala.
–Me tuodaan syvyyttä ja kokemusta koulumaailmaan, toteaa Vesa Kujala.
–Olen onnellinen koulun puolesta, kun saadaan koulumummo- ja –vaari -toiminta käyntiin. Yhteiset hetket ovat tärkeitä molemmille. Lapset nauttivat, kun on mummoja ja vaareja toiminnassa mukana. Ikäihmisille lukeminen on tärkeää ja heiltä voi vaikka tarttua lukukipinä lapselle, iloitsee Ruohomäki.
