Tuleva poliisiylijohtaja, lappajärveläislähtöinen Ilkka Koskimäki kertoi Järviseudun Sanomien lukijoille, millaisena näkee tulevan työnsä painopistealueet, miten haluaa johtaa poliisin työtä, mikä auttaa jaksamaan – ja miksi alun perin valitsi poliisin työn.
Nuorten rikostorjunta tärkein huolen aihe
Nuorten rikollisuus on ollut rajussa kasvussa viimeisten viiden vuoden ajan, ja teot ovat entistä törkeämpiä. Kynnys käyttää väkivaltaa on alentunut.
Kokenut poliisimies muistuttaa, että suurin osa nuorista ei syyllisty rikoksiin. Huumeisiin suhtaudutaan aiempaa sallivammin, vaikka samaan aikaan nuoret käyttävät vähemmän alkoholia. Päihteet ja huumeet ovat vaarallisia. Myönteinen asenne esimerkiksi kannabista kohtaan on helppo tie rikoksen polulle. Loppupäässä se pahimmillaan voi johtaa itsetuhoisuuteen.
Koskimäki toteaa, että tarvittaessa nuoriin kohdistetaan koviakin pakkokeinoja, jotta rikoskierre saadaan poikki. Jopa 15-vuotiaalle on haettu vangitsemista käräjäoikeudessa, jotta on saatu tolkku tilanteeseen.
–Myös katujengit ovat vakavasti otettava asia. Puukkoja on kannettu mukana jo pitkään. Suurin osa nuorista ei tätä tee, eli tässäkin vain osa viettää paljon aikaa kaduilla. Koko ajan tehdään työtä, jotta vaarallisia esineitä saadaan pois kadulta. Poliisin on näkyvästi kaupungilla ja kauppakeskuksissa, puhuttaa, ratsaa ja puuttuu tekemisiin. Vanhempien vastuu on myös iso. Asioista pitää puhua lasten kanssa ja painottaa, että teräaseita ei ole viisasta ottaa mukaan ulos lähtiessä, koska seuraukset voivat olla pahat.
Toinen painopistealue on väkivaltarikollisuuden torjuminen
–Väkivaltarikollisuuden torjuminen on poliisin perustyötä ja jatkuva työkenttä. Siihen liittyen ongelmaksi muodostuu, että tilanteita kuvataan verkkoon. Todellisuus karkaa ja väkivallasta tulee ikään kuin hupia. Rajat hämärtyvät, eikä tekojen seurauksia aina ymmärretä.
Verkossa tapahtuva rikollisuuden torjuminen
Kolmannen painopistealueen alle mahtuu kaikenlainen verkon kautta tapahtuva rikollisuus nettihuijauksista seksuaalirikoksiin, jotka toteutetaan verkossa tai alkavat sieltä. Huijaus- ja petosviestejä tulee tällä hetkellä jopa poliisin virkapostiin – pääosin ulkomailta. Poliisi muistuttaa, että epämääräisiä viestejä ei pidä avata eikä pankki- ja henkilötunnuksia luovuttaa millään epäilyttävällä sivustolla. Valistaminen on tärkeä tehtävä, ja sitä tehdään jatkuvasti. Myös koulujen on opetettava lapsia välttämään huijauksia.
–Nuoret ovat aikuisia valveutuneempia verkon huijauksien osalta, mutta niiden määrä on valtava. Ainut keino on, että kanalaiset ovat varovaisia ja välttävät epämääräisiä sivuja. Poliisi valistaa jatkuvasti ja jälleen kotien osuus on merkittävä. On hyvä valvoa mobiililaitteiden käyttämistä, luoda pelisääntöjä ja tietää, mitä lapset tekevät.
Vieraan vallan epätoivottava toiminta ja siihen varautuminen
Tätä työtä poliisi tekee etenkin yhteistyössä Rajavartioston ja Puolustusvoimien kanssa. Toiminnasta Koskimäki toteaa, että siihen poliisi on ottanut uutta asentoa varautumisessa.
Rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten maasta poistaminen
–Tämä toimintakokonaisuus käydään läpi, luodaan toimintaedellytykset ja tehdään yhteistyötä niiden maiden kanssa, joihin rikoksiin syyllistyneitä palautetaan.
Uuden johtajan johtamisopit
Koskimäki johtaa poliisihallitusta, joka puolestaan johtaa ja kehittää sekä valvoo yksiköitä, koulutusta ja käytännön toimintaa.
Johtamisen hän näkee palvelutehtävänä. Hän on olemassa poliisihallituksen yksiköitä varten ja yksiköt ovat asukkaita varten. Kun tehdään toiminnan linjauksia ja päätöksiä, on tärkeätä seurata, että vaikutukset näkyvät arjessa.
Koskimäki haluaa olla itse arkinen johtaja. Hän sanoo pyrkivänsä pitämään yhteyden kenttätyöhön. On tärkeätä kuunnella kentällä toimivia poliiseja. Toiminnan ennustettavuus on keskeinen tavoite.
–Hyvä viestintä kaikkiin suuntiin johtaa tehokkuuteen. Tieto saadaan kentältä, ja kontakti asukkaisiin on tärkeä. Samoin on oleellista, että poliisihallituksella on toimivat yhteydet eri laitoksiin.
Koskimäki sanoo, että rikostutkinnan sujuvuuteen panostetaan. Paljon on tehty, mutta on paljon työtä jäljellä. Lisäksi vahvistetaan yksiköiden keskinäistä yhteistoimintaa.
Miten työssä jaksaa, kun se on pääosin kielteisiin ilmiöihin puuttumista?
–Työn johtamisen avainasia on kyetä pitämään poliisit kunnossa ja osaamisen taso korkeana, jotta halutaan tulla töihin ja työ koetaan tärkeäksi, sanoo Koskimäki.
–Työkavereista ja onnistumisista saa voimaa. Poliisi haluaa hoitaa tehtävät hyvin. Kun tehtävänkuva ja työtä koskevat odotukset ovat selkeitä, on hyvä työskennellä. Tiedämme, mitä meiltä odotetaan ja mitä itse odotamme, Koskimäki summaa.
–Juuri tällä hetkellä on toivoa siitä, että henkilöresurssien määrä on kasvussa. Esimerkiksi johtamallani Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella on enemmän työntekijöitä kuin kymmeneen vuoteen.
Poliisin näkyvyys on tärkeää esimerkiksi liikenneturvallisuustyössä. Valvonta ei yksin riitä, vaan liikenneturvallisuus lähtee ensisijaisesti asenteista. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että päihtyneenä ajaminen ja törkeä ylinopeus on suuri turvallisuusriski. Poliisin liikenteenvalvonnan pitää olla uskottavaa, jolloin saadaan pelotevaikutus kiinnijäämisestä.
Asennekasvatusta tehdään jatkuvasti tuomalla esiin liikenteen riskejä viestinnän keinoin.
–Valvonnan on oltava uskottavaa, ja se kysyy resursseja. Kun partiot eivät ole hälytystehtäviä hoitamassa, ne tekevät liikennevalvontaa. Partioautojen varustetaso on erittäin hyvä. Nopeusvalvonnan lisäksi laitteilla peilataan vastaantulevia autoja vaikkapa autoverojen maksun tarkistamiseksi. Maanteillä ajelevat poliisiautot siis ovat näennäisestä rauhallisesta tilanteesta huolimatta koko ajan työtä tekemässä.
Miksi valitsit poliisin työn?
–Armeijassa puhuttiin kaverien kesken ja niistä porukoista neljä pyrki ja pääsi Poliisikouluun. Armeijakaverien yllyttäminen oli keskeinen seikka. Toki myös Lappajärven palokuntatoiminta vaikutti osaltaan. Sukurasitettakin on, kun serkkuja ja pari setää on poliisina, Koskimäki sanoo.
–Poliisina sai hyvän peruskoulutuksen ja on tarjoutunut osaamisen kehittämismahdollisuuksia erittäin hyvin. Tämä on mielenkiintoinen työ ja on hyvät työkaverit.
–Enkä voi kiistää, ettenkö halunnut räväkkää ja jännittävääkin työtä. Se oli iso vaikutin. Sitähän poliisin työ on, vaarallistakin, hymähtää Koskimäki.
Millaisen taustan Lappajärvi antoi poliisin työlle? Entä kotitaustasi?
–Sain hyvän taustan, jonka lähtökohtana on Etelä-Pohjanmaalla aina vallinnut vahva maanpuolustustahto sekä oikeudenmukaisuuden tavoittelu. Järki on mukana tekemisissä ja elämän realiteetit ymmärretään. Erilaisuus on opittu hyväksymäään eikä ihmisiä kategorisoida sen mukaan, mitä touhuavat tai miten ovat pärjänneet.
–Työtä olen aina arvostanut. Sekin arvo tulee kotoa. Sekä isä että äiti auttoivat ihmisiä ja tukivat heikompia. Isä puhui pappina paljon armosta ei niinkään siitä, kuka pääsee mihinkin. Hän tuli toimeen kaikkien kanssa.
–Edustan sellaista ajattelutapaa, että ei liikaa teoretisoida vaan pyritään lähestymään tekemisiä käytännön tasolta. Ryhdytään toimeen eikä vatkata. Suunnittelua toki unohtamatta.
Entä suhteesi Lappajärveen?
Järvi on tärkeä. Aina kun mahdollista, menen kalaan. Se on isältä perittyä. Mustikassa käyn joka kesä. Tänäkin kesänä kahtena aamupäivänä olin mustikassa Tarvolan maastossa.
Miten pidät huolta kunnostasi?
–Koiran kanssa kävely, jääkiekko on henkireikä, melontaa, tennistä, pyöräilyä, Koskimäki luettelee. –Ylipäätään on tärkeätä, että liikkuu monipuolisesti. Ja yrittää lukea paljon. Vaikka aika tahtoo mennä työasioista lukemiseen.
