EVIJÄRVEN ennätyksellisen paha sinilevätilanne on herättänyt kesän aikana vilkasta keskustelua järven pelastamisesta. Mökkiläiset joutuvat tuomaan sauna- ja pesuvedetkin mukanaan, mikä ymmärrettävästi harmittaa rantapaikoilla kesiään viettäviä. Toinen iso ongelma on veden laskusta johtuva lisääntynyt vesikasvien määrä, joka yhdessä vedenpinnan laskun kanssa estää pääsyä saariin. Järven tila on ollut viime kesinä muutoinkin polttava puheenaihe paikkakunnalla. Sosiaalisessa mediassa on vaadittu nopeita, toimivia toimenpiteitä veden laadun parantamiseksi.
Järvi voi huonosti monin tavoin. Huolta on noussut niin järven virkistyskäytön kuin sen liitännäisvaikutustenkin puolesta: kun sinilevä valtaa rannat, moni mökkiläinen pysyy poissa, mikä vaikuttaa paikallisten palveluntuottajien toimeentuloon ja isossa kuvassa pitäjän vetovoimaan ja imagoon.
–Tämä on jopa kohtalon kysymys kunnalle, toteaa Markus Kattilakoski.
Järven ympärillä on noin 700 asuntoa ja mökkiä, joiden arvo oli laskenut järven ongelmien vuoksi noin 10 000 eurolla per kiinteistö kolmisen vuotta sitten, kun Kattilakoski selvitti asiaa. Kun lasketaan mukaan vielä rakentamattomat, usein pahan päivän varalle myytäväksi jätetyt rantatontit, saadaan melko suuri summa.
Kattilakoskelle aihe on tuttu Lahdenkylän yhteisten vesialueiden osakaskunnan puheenjohtajana ja järven rannalla maata viljelevänä. Hän on myös järven kunnostusta ajavan KOHO-ryhmän jäsen ja puhuu järven puolesta myös Kokoomuksen pitkäaikaisena kuntapoliitikkona.
Kattilakoski on kutsunut Evijärven kunnostus -ohjausryhmän koolle konkreettisten, välittömien toimenpiteiden saamiseksi liikkeelle. Vastaavia toimia, kuten laskuojien teknisiä parannuksia ravinteiden ja kiintoaineksen estämiseksi ja vähentämiseksi on tehty vuosien varrella, mutta niiden tehoa syö vedenpinnan lasku.
–Ongelmat alkoivat pinnan laskusta. Vuodesta 2018 on kamppailtu sen eteen, että silloin 10 sentillä laskettu vedenpinta palautettaisiin entiselle tasolle. Osakaskunnat, kunta, ELY, AVI sekä valtaosa kuntalaisista ja vapaa-ajan asukkaista ovat noston takana, mutta 17 vedenpinnan nostosta valittanutta ovat eri mieltä. Oikeuden rattaat liikkuvat hitaasti ja järvi vääjäämättä tuhoutuu. KOHO-hanke on tehnyt töitä korotuksen puolesta ja alkukesästä se esitti ELYlle vetoomuksen, että säännöstelyluvan käsittelyä kiirehdittäisiin.
–Vaikka 10 sentin pinnan korotus kuulostaa pieneltä, näin matalassa järvessä se on ratkaiseva ero. Kunnan edustajat ovat yrittäneet saada valittajia saman pöydän äärelle keskustelemaan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi, mutta heidän edustajansa on ilmoittanut, että neuvottelut eivät kiinnosta.
YMPÄRISTÖSIHTEERI Hanna Valo kertoo, että järvikaislan niittoa ja ruoppausta kanavien avaamiseksi on tehty tänäkin kesänä. Kunta panostaa järven kunnostukseen vuosittain 50 000 euroa ja ELY-keskus saman summan.
–Tastulan järvi Kaustisella saatiin kuntoon tyhjentämällä se roskakalasta ja kaivamalla moskat pois; läpikulkujärveä ei voi tyhjentää. Imuruoppausta on harkittu yhtenä vaihtoehtona. Se on melko kallista, vaatii isot vesiluvat ja valtavasti läjitysmaata mahdollisimman läheltä imuruoppauspaikkoja. Ruoppausmassa sisältää noin 90 prosenttia vettä, joten sen kuivattaminen, veden puhdistaminen ja johtaminen takaisin järveen vaatii suuria altaita, joiden sijoittaminen joillekin ranta-alueille on vaikeaa. Sijoittaminen kauemmas taas lisää kustannuksia. Alustavia suunnitelmia sen toteuttamiseksi on kuitenkin laadittu.
Yksi mahdollisuuksia avaava seikka on juuri voimaan tullut ennallistamisasetus, jonka toteutuskeinoista Suomen on päätettävä kahden vuoden aikana. Valtio tulee etsimään kannustimia luontokohteiden palauttamiseksi alkuperäiseen tilaansa.
–Mustanpäkin ja Kirsinpäkin valuma-alueilla on kitukasvuisia soita, joita on sotien jälkeen yritetty kuivattaa metsätaloustarkoitukseen huonolla tuloksella. Maanomistajille niistä ei ole juuri ollut metsätaloudellista hyötyä, mutta järven kunnostamisessa ne olisivat avuksi: ojia tukkimalla valumavesiä voitaisiin ohjata suodattumaan erittäin imukykyisten soiden läpi. Rahkasammal pystyy sitomaan suuren määrän vettä ja ravinteita itseensä ja siksi tällaiset alueet ovat yksi tapa poistaa järven ravinnekuormitusta. Valuma-alueet olisi tärkeä saada kuntoon, ettei kuormitusta metsistä ja liian syvistä ojista tulisi enää.
Yksi merkittävä keino järven rehevöitymisen ehkäisyssä on siis jatkossakin laskuojiin tehtävät parannukset.
–Puhutaan paljon maatalouden päästöistä, mutta metsien ojituksista, etenkin jos ojat ovat liian syviä, ja turvesoilta tulee myös paljon ravinteita järviin, Valo toteaa.
Kattilakoski näkee niin ikään ennallistamisasetuksen mahdollisuutena.
–Kunhan se tehdään kohtuullisilla ehdoilla.
