RAUTATIEKOMITEAN läntinen osasto kokoontui vuonna 1898 kesäkuun viimeisenä päivänä Lappajärvellä. Komiteaan olivat lähettäneet edustajansa Lappajärvelle Lappajärvi, Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Vintala, Soini, Lehtimäki, Halsua, Lestijärvi, Perho ja Kauhava. Näiden kuntien edustajat Lappajärveltä, Evijärveltä, Soinista, Alajärveltä, Vimpelistä, Lehtimäeltä ja Kortesjärveltä yhtyneet kannattamaan ehdotusta Suolahdesta Saarijärven, Karstulan, Vimpelin, Evijärven ja Purmon kautta Pännäisten asemalle kulkevasta radasta. Samat kunnat esittivät ratasuuntaa Vimpelistä Vetelin ja Teerijärven kautta Kokkolaan. Samaa ehdotusta kannatti myös Kauhavan kunta. Suolahdesta Kokkolaan kulkevaa suuntaa taasen ehdottivat Perho ja Halsua. Lestijärven kunta taas halusi radan Suolahdesta Kannuksen asemalle. Lisäksi ehdotettiin rataa Kauhavan asemalta Lappajärven kautta yhdysradalle.
Vuonna 1899 joukko kortesjärveläisiä otti kantaa ratasuunnitelmiin Päivälehden numerossa 34/1899 7. helmikuuta ja loppukaneetissa totesivat: ”Että Rautatiekomitea rakennettavaksi ehdotetun Lappajärvi-Kauhava-välisen rautatiesuunnan sijaan ehdottaisi likeisimmässä tulevaisuudessa rakennettavaksi noin 40 kilometrin pituisen rautatien Lappajärven Niskasta Voltin asemalle.” Allekirjoituksena Rautatietä tarvitsevat, Kortesjärvi helmikuun 2. 1899 Juho Nuottimäki Meijeriyht. isännöitsijä, Jaakko Suomela Majatalon hoitaja, Jaakko Knuutti Poliisikonstaapeli, Juho Mäki Kauppias, J.E. Härmänen Kauppias ja A. Keskinen Kauppias.
Huhtikuun 6. päivänä 1900 joukko lappajärveläisiä oli laatinut kirjoituksen lehteen, jossa he puolsivat rataa Kauhava-Lappajärvi, vaikkakin komitea oli kääntynyt Kokkola-Suolahti radan kannalle. He perustelivat muun muassa kantaansa alueella olevilla moninaisilla meijereillä ja sahoilla. Lisäksi oli mainittu Lappajärven pohjassa olevan suuren määrän kelvollista rautamalmia, mikä tulisi käyttöön otettavaksi, mikäli kulkuyhteydet paranisivat. Kirjoituksessa mainitaan myös Lappajärven kunnan ilmaiseksi luovuttama viljelemätön maapohja radalle. Arvailuksi jää, kuinka rata olisi vaikuttanut Järviseudun kehittymiseen, mikäli se olisi toteutunut (kirj.huom.)
