KUVATAITEILIJA Elina Förstin työhuoneella on useita puolivalmiita töitä lattialla nojallaan ja työn alla oleva maalaustelineessä. Takana on vilkas näyttelykesä, joka jatkuu syksyyn. Silloin käynnistyvät myös kansalaisopistojen taidekurssit, joilla hän opettaa.
Kokkolassa syyskuun loppuun asti auki oleva Näin se on nähtävä! näyttely K.H. Renlundin museon näyttelyhallissa esittelee Förstin suurikokoisia töitä arvoisessaan ympäristössä. Syyskuussa hän osallistuu näyttelyn yhteydessä pidettävään taiteilijatapaamiseen.
Näyttely on saanut hyvin julkisuutta YLEn paikallisradiota televisiota myöten. Myös alueen lehdet tekivät kesäkuussa juttuja näyttelystä.
Kesä-heinäkuussa oli myös Italian Bolognassa Galleria Artebossa kansainvälinen näyttely, johon Försti osallistui yhtenä Pohjalaisen taiteilijaliiton taiteilijoista.
Alajärven Villa Väinölän ja Ruoveden Kulttuuriparantolan heinäkuiset näyttelyt olivat taiteilijoiden yhteisnäyttelyitä. Ne eivät Förstin mukaan vie yhtä paljon aikaa ja voimia kuin yksityisnäyttelyt.
RYHMIEN toimintaan osallistuminen on taiteilijalle tärkeää. Koska työ on yksinäistä työhuoneella puurtamista, taiteilijat ovat kautta aikojen hakeutuneet tekemään yhteistoimintaa.
–Ryhmänäyttelyiden sosiaalinen puoli on tärkeä. Tarvitaan yhdessä olemista ja ajatusten jakamista. Ruovesi on maailman sivu houkutellut taiteilijoita. Pohjalaistaiteilijoista esimerkiksi Aira Niemi-Pynttäri vietti siellä pitkiä aikoja. Puhumattakaan nyt Gallen-Kallelasta ja hänen aikalaisistaan.
Kuvataiteilijalle myös taidenäyttelyihin tutustuminen on osa omaa kouluttautumista. Försti on syyskuussa menossa Venetsian biennaliin.
–Biennali on merkittävin nykytaiteen näyttelytapahtuma, jossa käyminen on keino seurata nykytaiteen kehittymistä. Se on kuvataiteilijalle oppimistapahtuma.
Helsinkiin Brondan galleriaan on tulossa lokakuuksi Förstin töiden näyttely. Bronda on Förstin ”oma” galleria, jossa hän on esillä neljättä kertaa. Pohjalaistaiteilijan on oltava näkyvissä myös pääkaupunkiseudulla, jotta olisi mukana skenessä.
ALKUSYKSYSTÄ toteutetaan Hoiskon alakoulun oppilaiden yhteisötaideteos, jota tekemässä Försti on kutsuttuna ammattitaiteilijana. Aloite tuli viime kesänä koululta ja teoksen valmistavat oppilaat eskarista kuudesluokkalaisiin. Työ on tarkoitus saada esille koulun pihalla olevan varastorakennuksen seinään ennen Aalto-viikkoja.
Maalaaminen tehdään Förstin johdolla. Jokainen vuosiluokka vastaa yhdestä parin metrin korkuisesta vanerikirjaimesta. Kirjainten muoto syntyi viime syksynä ja ne on jo sahautettu valmiiksi. Kun koulu alkaa, lapset pääsevät maalaamaan.
–Seinä, johon taideteos kiinnitetään, on niin suuri, että taideteosta voidaan haluttaessa jatkaa myöhemmin.
Kuvataiteilijan osattava toimia yrittäjämäisesti
MONEN muun taiteilijan tavoin Förstikin toimii opetustehtävissä. Tänä syksynä hän vetää Järvi-Pohjanmaan kansalaisopistossa kaksi taidekurssia ja Lapuan kansalaisopistossa maalauskurssin. Lapualla on intensiivikurssi värien sekoittamisessa. Lisäksi hän pitää Harrastamiseen Suomen malli -opetuksia ala- ja yläkouluikäisille Alajärvellä.
Näyttelytoiminta on tärkeää töiden markkinointia ja nielee vuosittain oman osansa työajasta. On ahkeroitava riittävä määrä töitä näyttelyitä ja ostajia varten. Förstillä on vuoden 2025 loppuun saakka Kulttuurirahaston apuraha, jonka ansiosta hän toteaa voivansa tehdä vähemmän opetustyötä apurahakauden aikana.
Kuvataiteilijan on taiteellisen työn ohella osattava toimia yrittäjämäisesti ja myydä ja markkinoida töitään ja osaamistaan. Opetetaanko tähän koulutuksessa?
Försti sanoo, että ei tunne taiteilijoiden koulutuksen tämänhetkisiä sisältöjä. Kulttuurirahasto kouluttaa joillakin osa-alueilla kuten tekoälyn hyödyntämisessä tai taiteen markkinoinnissa. Peruskoulutukseen tämän tyyppiset kysymyksenasettelut kuitenkaan tuskin kuuluvat.
Försti on itse kouluttanut Kokkolassa taiteilijoiden verkostoitumisessa Kulttuurirahaston Mestarikurssilla. Siellä opetettiin taiteilijoita tunnistamaan ja kehittämään omaa osaamistaan sekä tutustumaan konkreettisiin työvälineisiin oman osaamisen esilletuomiseksi. Tänä päivänä taiteilijan pitäisi olla moniosaaja taiteen tekemisen ohella.
On monia työtehtäviä, jotka syövät ammattitaiteilijan työaikaa. Försti on päättänyt käyttää tilitoimistoa, ammattivalokuvaajaa ja -graafikkoa. Hän ei yritäkään tunkeutua toisten ammattilaisten osaamisalueille ja tehdä kaikkea itse.
–Ammattilainen tekee nopeammin ja paremmin. Jos aikaa käyttää omaan ammatilliseen osaamiseen kuulumattomiin tehtäviin, se vie aikaa ja energiaa ja omasta työstä tulee sivutoimista. Olen pyrkinyt pitämään taiteilijan työn päätoimenani. Tietenkin tämä tarkoittaa sitä, että jos ei ole apurahaa, pitää tarkkaan laskea, montako tuntia pitää opettaa, jotta pystyy kattamaan kulunsa ja tekemään taidetta päätoimena.
Taiteen ja kulttuurin ylläpitäminen alueella
ELINA FÖRSTIN mukaan kunnat ovat alkaneet ottaa mainiosti koppia taiteilijoiden työllistäjinä esimerkiksi kesätaiteilijoiksi. Samoin taiteen tekijöitä palkataan erilaisiin tapahtumiin ja järjestämään koulutusta.
Försti tuntee myötätuntoa kuntia kohtaan. Kulttuurisihteereitä ei enää ole, vaan sitä työtä tekevät muutenkin ylityöllistetyt kuntien työntekijät. Positiivisena esimerkkinä hyvästä toiminnasta hän mainitsee Lappajärven julkisen taiteen hankkeen.
Kulttuuritoiminnan toteuttamiseen voi hakea avustusta eri tahoilta, jos vain olisi toteuttajia työtä tekemään.
Yleishyödylliset yhdistykset voivat hakea tukea kunnan kulttuuribudjetista. Esimerkiksi tällä tavoin Kyläpääskyt on työllistänyt taideleirille Soiniin.
Taiteen tekemiseen on haettavissa myös valtion myöntämää rahoitusta. Esimerkiksi Taike tukee julkisen taiteen hankintoja. Opetusministeriölläkin on apurahoja haettavana. Kuntien, yksityishenkilöiden ja yhdistysaktiivien on syytä seurata Taiken sivuja. Se auttaa pysymään selvillä uusista rahoitusmahdollisuuksista.
Esimerkiksi Taikella ja Suomen taiteilijaseuralla on neuvontanumerot, joista saa tietoa taidehankkeiden toteuttamisesta.
JOTTA taide ja kulttuuri pysyvät alueella elävänä, taidetta pitää ostaa ja kuluttaa. Esimerkiksi Järviseudulla toimiva Taidelainaamo Avara antaa tähän mainiot edellytykset. Sieltä voi huokealla hinnalla lainata taideteoksia. Sen lainauspisteet sijaitsevat Villa Väinölässä Alajärvellä ja Lapuan kankurien tiloissa Lapualla.
Jokainen konsertissa ja teatterissa käynti tukee oman alueen taiteilijoiden elantoa. Keski-Euroopassa on itsestään selvää, että yksityiset kuluttajat käyttävät varoja kulttuuriin. Kulttuuriin panostamiseen pitää kuitenkin kasvaa.
–Galleria Bronda on Helsingin vanhin yhtäjaksoisesti toiminut galleria. Kaisu Rehbinder perusti sen 1978. Nyt Brondalla käy jo kolmannessa polvessa ostajia, jotka hakevat lahjaksi taidetta. Taidekasvatusta tarvitaan, jotta opitaan oman perheen kulutuskäyttäytymisen kautta tukemaan taiteilijoita. Galleriasta taidetta voi ostaa osamaksulla, muistuttaa Försti.
