Suomessa toimii 15 alueellista riistaneuvostoa, joiden tehtävä on käsitellä alueellisia riistataloutta koskevia asioita. Kymmenhenkisten riistaneuvostojen toimikausi on kolme vuotta ja uusi toimikausi alkoi elokuun alussa.
Kymmenhenkisten alueellisten riistaneuvostojen toimikausi on kolme vuotta ja uusien riistaneuvostojen toimikausi alkoi elokuun alussa. Suomen riistakeskus Pohjanmaan toimialuetta ovat pääasiassa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueet.
Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää riistaneuvostot riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta.
-On kunnia lähteä luotsaamaan upeiden ja monipuolisten riistamaakuntien alueellista riistaneuvostoa seuraavalle toimikaudelle. Ilokseni voin todeta, että nyt aloittavan neuvoston kokoonpano on erittäin asiantunteva ja se edustaa laajasti ja tasaisesti koko riistakeskusaluetta Suupohjasta Lestijoki laaksoon, Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Toni Peltoniemi Kaustiselta sanoo.
Alueellisen riistaneuvoston tehtävä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita sekä tukea ja ohjata Suomen riistakeskuksen aluetoimiston toimintaa muissa kuin julkisissa hallintotehtävissä ja henkilöstöhallinnossa (Riistahallintolaki 5 §). Alueellisten riistaneuvostojen tehtäviin kuuluu huolehtia riistalajien hoitosuunnitelmatyöhön ja riistatalouden suunnitteluun liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta. Neuvosto asettaa muun muassa hirvitalousalueille tavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella. Lisäksi se osallistuu Suomen riistakeskuksen strategiseen suunnitteluun sekä riistalajien ja elinympäristöjen hoitosuunnitelmien valmistelutyöhön. Yhtenä tärkeänä tehtävä on käsitellä riistanhoitoyhdistyksien aluekokouksen aloitteet sekä seurata alueen riistataloutta ja tehdä sitä koskevia esityksiä.
