VALITETTAVAN usein kuulee tilanteita, jossa vasta-alkaja saa ikävää huutoa epäonnistuttuaan tuomarina. Eräs kertoi, että alle 15-vuotias poika oli ollut miesten pelissä tuomarina ja oli saanut varsin ikävää kohtelua. Jääkiekon tuomaroinnista oli Kalajokilaakso-lehdessä esimerkki. Nuori tuomari lähti innokkaana mukaan, oli itse pelannutkin jääkiekkoa. Melkoisen tyrmäystipan sai. Tämäkö on se oikea tapa antaa palautetta vasta-alkajalle? Kun tällaisia viestejä tulee ja vaikka opettajana yritin kannustaa oppilaita aloittamaan kesätyönä tuomarihommat, niin reaktio oli selvä: ei kiinnosta tai ei ole rohkeutta.
Edelleen on haasteita saada tuomareita. Me tuomarit tuomitsemme pelejä jopa kolme kertaa viikossa tai enemmänkin. Siihenkin voi uupua, tarvitsemme riveihin lisää väkeä.
Odotukset tuomareita kohtaan ovat valtaisat ja ennen oli tapana esimerkiksi koripallossa alkaa painostamaan sitä heikompaa ja kokematonta tuomaria. Pelaajat aistivat aina epävarman tuomarin esimerkiksi olemuksesta ja pilliin viheltämistavasta.
Säännöt on sääntöjä ja niitä pitää tulkita ja lukea peliä, eli olla pelin tasolla, niin kuin Juhani Tamminen aikoinaan sanoi. Kilpailu on kovaa ja tunteet ovat aina pelissä, mikä on ihan hyvä asia, mutta tuomareitakin pitää kunnioittaa, eikä tuomarikaan itse provosoitua, vaikka kritiikkiä saisikin. Niistä voi ottaa oppia. Pääasiassa pelaajat antavat asiallista ja rakentavaa kritiikkiä.
PELAAJAT pelaa ja tuomarit tuomitsevat. Näin se pitäisi olla. Se, miksi tuomarina toimiminen esimerkiksi syöttötuomarina pesäpallossa, on joillekin vasta-alkajille se huonompi vaihtoehto, johtuu lukkarien erilaisuudesta. Lukkarit ovat eri pituisia ja peli on nopeutunut kaikissa palloilulajeissa: virheiden määrä kasvaa, kun keskittyminen herpaantuu hetkeksikin. Se on inhimillistä.
Pelitilanteet tulevat nopeasti ja ratkaisut esimerkiksi koripallossa on tehtävä varsin nopeasti, kuten syöttötuomarinakin. Syöttötuomari voi olla varma siitä, että palautetta tulee, jos laiton lyönti vihelletään liian myöhään.
Myös koripallotuomarin roolia pidetään yhtenä vaikeimmista. Ei ole ihme, että nykyään on kahden tuomarin sijasta kolme tuomaria.
Havaitseminen on psyykkistä toimintaa, kuten ajattelukin. Tuomarin etiikkaan kuuluu, että väsyneenä ja sairaana ei tuomita. On hyvä nukkua hyvin ja hoitaa nesteytys ja ravintoasiat kuntoon.
Hyvällä tuomarilla on hyvät vuorovaikutustaidot ja pelisilmää. Eräs superpesispelaaja korosti, että tuomari on ”hyvä tyyppi” ja ystävällinen pelaajia kohtaan, eikä ylimielinen. Lisäksi tuomarin on tärkeää olla oma itsensä ja myöntää virheet reilusti pelaajille.
LUOTTAMUS ansaitaan. Tuomari joutuu tehdä töitä sen ansaitakseen ja tärkeää onkin saada palautetta tuomaritarkkailijalta. Pesäpallossa niiden resurssointi voisi olla parempaa.
Olin kerran Kalajokilaakson peleissä harrastekiekkotuomarina ja pilke silmässä eräs pelaaja sanoi: ”Älä ota pääroolia!” Tämäkin on hyvä muistaa. Annetaan pelaajien ratkaista. Jos pelaajat pelaavat esimerkiksi jääkiekossa rehdisti, annetaan pelata. Selkeät rikkeet otetaan pois ja pidetään linja samana koko pelin ajan molemmille joukkueille.
Tuomaritehtävät ovat ihan kivaa hommaa, vaikka palautettakin tulee. Siihen on totuttava eikä siitä kannata pahoittaa mieltään. Tunteet kuuluvat peliin ja sillä siisti. Vaikka ylilyöntejä tuleekin, niin pelin jälkeen tuomareita pääasiassa kätellään rehdisti ja kiitetään.
Tuomarihommasta saa nykyään ihan hyvät ansiot. Saat myös seurata lajin kehitystä, tutustua uusiin kenttiin, harrastaa maakuntamatkailua ja tutustua uusiin ihmisiin. Kyseessä on varsin sosiaalinen harrastus ja se kehittää varsinkin nuorilla vastuunottoa ja sitoutumista.
Tuomareille järjestään pakollisia koulutuksia. Esimerkiksi jääkiekkotuomareille on joka syksy kertauskurssi, jossa käydään lajin linjauksia ja sääntöjä läpi. Pesäpallossakin katsellaan videopätkiä ja niitä sitten pohditaan yhdessä. Esimerkit ovat yleensä todella hankalista tilanteista ja tulkinnoista, kuten estämistilanteet. Lopuksi on visainen sääntökoe, jotka ovat pääasiassa varsin ”kinkkisiä” tapauksia. Niistä ei anneta arvosanaa, eikä niitä hylätä. Vastaukset käydään yhdessä läpi.
Rohkeasti vaan mukaan, erityisesti nuoret. Et menetä siinä mitään, jos kokeilet tuomarointia.
Lasse Pippola
