YLI 30 vuotta matkailualan yrittäjänä toiminut Heimo Nurkkala viettää kesät lapsuudenkotinsa läheisyydessä Lappajärven itärannalla sijaitsevalla leirintäalueella. Nurkkala on lähes aina tavoitettavissa, sillä hän toimii alueen isäntänä, eli ottaa tulijat vastaan, näyttää paikan vaunulle ja esittelee leirintäalueen palvelut.
–Tämä on enemmän elämäntapa, kyllä tästä pitää tykätä, että jaksaa tätä tehdä, Nurkkala kertoo.
Retkeilyhenkisen, hyvin hoidetun ja rauhallisen leirintäalueen idea syntyi 80-luvun lopulla, kun Kylpylä Kivitipun toiminta alkoi ja Nykälänniemestä loppui leiritoiminta. Aluksi Nurkkala mietti alueelle mökkimajoitusta, mutta päätyi leirintäalueeseen muun muassa kustannusten vuoksi. Tasaiselle peltoaukealle oli kohtalaisen helppo rakentaa vaunualue. Ennen toiminnan käynnistämistä ranta-aluetta siivottiin, rantaa ruopattiin ja rantaviivaa muotoiltiin uudelleen. Alueelle ajettiin kiviä rannan vesirajaan ja hiekkaa valtava määrä rannan tasoittamiseen. Toiminta käynnistyi kesällä 1992, vaikka alue oli vielä keskeneräinen. Vuosien mittaan alue rakentui nykyiseen muotoonsa, rakennuksia on tullut lisää ja vanhat ovat saaneet uuden tarkoituksen.
–Rannan rakennukset olen pääasiassa tehnyt yksin, joskus on ollut joku apurina. Ensimmäinen rakentamani tynnyrisauna toimii nykyään työkalu- ja pelastusliivivarastona. Parina kesänä rantaan on kärrätty ja lapioitu yli 50 tonnia hiekkaa, sillä syysmyrskyt ja rankkasateista johtuva veden pinnan nousu vei hiekat mennessään.
NURKKALA pyörittää leirintäalueen toimintaa mahdollisimman pienillä kustannuksilla yhdessä vaimonsa Ritvan kanssa. Pääosin alueella käyvät matkailuvaunulla ja -autolla liikkuvat, mutta myös telttailijoille löytyy oma paikkansa. Alueella on 30 sähköpaikkaa, joista osa on kausipaikkalaisten käytössä ja osa satunnaisten turistien.
–Jotkut kausipaikkalaiset ovat käyneet 20 vuotta. Satunnaiset ohikulkijat käyvät yleensä saunomassa ja yöpymässä yön tai pari. Kauimpaa tulleet turistit ovat olleet Helsingistä ja Rovaniemeltä. Ulkomaisia kävijöitä on harvakseltaan. Lähimmät ovat Evijärveltä, Vimpelistä, Kauhavalta ja Alajärveltä.
Paikallisille Nurkkalan leirintäalue on nimeltä tuttu, mutta harva on käynyt saatikka yöpynyt alueella. Alueelle tullaan pihapiirin läpi kulkevaa tietä pitkin. Perille tultaessa tuntuu kuin tulisi toiseen maailmaan: Itäkyläntien liikenne jää taakse, vihreällä nurmialueella on saunarakennukset, kesäkeittiö, wc ja Terijoen salavia tarjoamassa suojaa. Kaukaa kuuluu lehmien ammuntaa. Hiljaisuus ja rauha, kotikutoisuus ja lämminhenkisyys on alueen matkailuvaltteja. Vasta aivan rantaan, laiturille astuessa ymmärtää mihin kohtaa järveä leirintäalue sijoittuu. Etuoikealla, noin kilometrin päässä näkyy Nykälänniemi rakennuksiin. Etuvasemmalla komeilee Veanteensaari.
–On tullut palautetta, että täällä on hyvä henki. Aika pysähtyy ja kaikki muu ympärillä unohtuu. Tämä on omannäköinen paikka, mikä kiinnostaa asiakkaita.
Vaunumatkailu ei houkuttele karavaanarialueen pitäjää
KARAVAANIKAUSI alkaa toukokuussa, kun kausipaikkalaiset saapuvat. Kauteen mahtuu hiljaisempia ja kiireisempiä aikoja. Sateet verottavat kävijämäärää.
–Tänä vuonna kausiasukkaita on vähän vähemmän ja turisteja on ollut enemmän. Tässä ollaan koko kesä, ehkä elo-syyskuulla voi jo tehdä itse jotain reissuja.
Syksyllä Nurkkala käy ruskaretkillä patikoimassa ja talvella hiihtämässä muun muassa Kainuussa.
–Tässä on ollut niin kauan, että sitä on tottunut ettei mihinkään pääse kesällä. Halkosaaressa tulee käytyä kesäteatterissa ja konserteissa. Joskus joku asiakas arveli, että kauden jälkeen lähden varmaan itse vaunuilemaan. Totesin, että tässä näkee ihan riittävästi vaunuja kesällä, että en kaipaa omatoimilomaa vaan menen valmiiseen.
Tulevaisuuden näkymät leirintäalueen osalta ovat vielä auki. Nurkkalalla on vielä muutama työvuosi jäljellä ennen eläkeikää, joten aikaa on vielä miettiä, etsitäänkö yritykselle uusi jatkaja vai myydäänkö alue huvilatonteiksi. Yhteistyökuvioita on selvitelty muun muassa Lappajärven kunnan kanssa.
–Eläkeikä häämöttää, mutta niin kauan jatketaan, kun jaksetaan.
