Me linkutamme kohti harmaata tulevaisuutta sukka märkänä ja ilottomin mielin. Kerran kadottuaan nauru tuskin palaa. Käyttämättömänä se surkastuu niin kuin laiskat aivot ja työtön lihas. Vailla vapaata naurua ihminen tyhmenee. Älyn säkenet sammuvat.
Mainos
NÄIN pohtii Liisa Walleniukse…
