EVIJÄRVEN Väinöntalolle kerääntyi tupa täyteen viettämään runon ja musiikin iltapäivää runoilija Eino Leinon syntymäpäivänä 6. heinäkuuta. Runotapahtuma järjestettiin muistelujen mukaan kolmannen kerran.
Työryhmä lausui ja lauloi Eino Leinon rakastetuimpia runoja. Lausujia olivat Kaisu Huhtala, Paula Kultanen, Vieno Maria Mäkelä ja Carita Surma-aho. Laulusta vastasivat Hilja Elgbacka ja Marjaana Hinkka. Säestäjinä toimivat Satu Lumiaho, viulu, ja Tiia Vartio, harmoni. Tilaisuuden juonsi museotyöntekijän apulainen Hilma Latukka.
Ennen esitystä tarjolla oli maittavat pullakahvit. Samoin kuin kahvin kanssa tarjottu raparperipiirakka, myös muu esitys oli toteutettu talkootyönä, kertoi Satu Lumiaho.
Miksi tämä esitys toteutetaan juuri Väinöntalolla?
–Tykkään tästä paikasta. Tämä paikka on helmi, sanoo Lumiaho.
Kieltämättä Leinon runous lausuttuna ja laulettuna sopi saumattomasti Väinöntalon rustiikkiin tupaan, jossa pieksut ja reikäleivät riippuvat sulassa sovussa omilla orsillaan ja räsymatot risteilevät ison tuvan lattialla.
MUSEO-OPAS Niina Kujala totesi, että Eino Leinon runojen valintaa ei tarvitse perustella sen kummemmin. Runot ovat kauniita ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Ne on kirjoitettu kansallisromantiikan hengessä ja ne ovat auttaneet suomalaisen identiteetin rakentumisessa. Leino liittyy vahvasti suomalaisuuteen ja on tulkinnut osuvasti suomalaisten tuntoja.
Leinon tuotanto on niin tuttua, että hieman hämmästytti, kun Hilja Elgbacka ”suomensi” kaksi esittämänsä Nocturnen käsitettä, nimittäin ”Kaskisavuun laaksot verhouu” ja ” En ma enää aja virvatulta”. Runo on kuitenkin julkaistu vuonna 1905 eli lähes 120 vuotta sitten. Vaikka sitä sanotaan Suomen tunnetuimmaksi runoksi, saattavat kaskisavut ja virvatulet olla vieraita ilmiöitä. Siitäkin huolimatta, että Vesa-Matti Loiri teki tulkinnoillaan ansiokkaasti Leinon runoja tunnetuiksi nyky-yleisölle.
Tilaisuuden lopuksi yleisöltä kysyttiin, toivotaanko tälle tapahtumalle jatkoa. Yksimielinen yleisö äänesti Eino Leinon tuotannon lausuttuna ja laulettuna jatkoon.
Mikä runon ja suven päivä?
EINO LEINO syntyi 6.7.1872 ja Leinon päivästä tuli liputuspäivä vuonna 1992. Kalenteriin se lisättiin vuonna 1998. Tänä vuonna Leinon syntymästä on kulunut 146 vuotta. Kirjailijana Leinoa pidetään ensimmäisenä ja merkittävimpänä kansallisen uusromantiikan muotoilijana suomalaisessa kirjallisuudessa. Leinon tuotannosta on tullut kieleen monia sanontoja, joita ei edes tunnista runoilijan kynästä syntyneiksi.
Aino Alppinen
