MTK vaatii lunastuslain korvausuudistukseen tarkennuksia

Maanomistajat saavat voimala-alueilta markkinahintaista vuosivuokraa. Saman hankkeen tie- ja voimajohtoalueet toteutetaan kuitenkin usein lunastustoimituksen kautta. MTK/kuvapankki
Maanomistajat saavat voimala-alueilta markkinahintaista vuosivuokraa. Saman hankkeen tie- ja voimajohtoalueet toteutetaan kuitenkin usein lunastustoimituksen kautta. MTK/kuvapankki.

MTK saa ylivoimaisesti eniten palautetta sähkölinjalunastuksista. Toiseksi eniten maanomistajia vaivaavat kuntien aggressiiviset toimet maanhankinnassa. Näillä lunastuksilla on yhteiskunnassamme tympeä maine, jota nyt täytyy korjata. 

Lunastuskorvauksiin liittyy vanha periaate siitä, että lunastuksen kohteeksi joutuvan varallisuusasema ei saa muuttua lunastuksessa.  

”Lunastuksilla vaurastuminen on siis sallittu vain lunastajalle, ei maanomistajalle. Tämä on keskeinen asia, joka esityksessä täytyy vielä muuttaa. Lunastuksen kohteeksi joutuvalla täytyy olla oikeus myös vaurastua lunastuksen myötä, mikäli lunastaja käyttää lunastettua omaisuutta oman liiketoimintansa mahdollistamiseen”, MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri kommentoi. 

Esityksellä halutaan tuoda 25 prosentin tasokorotus lunastuskorvauksiin. Korotus on MTK:n mielestä tasoltaan oikea. 

Suurin lunastuskorvauksiin liittyvä epäoikeudenmukaisuuden kokemus kohdistuu voimakkaasti lisääntyviin voimajohtohankkeisiin, jotka mahdollistavat tuuli- ja aurinkovoimaloiden liittämisen kantaverkkoon. 

Varsinaisilta voimala-alueilta maanomistajat saavat markkinahintaista vuosivuokraa, joka on usein sidottu voimalan tuottoon. Samasta hankkeesta johtuvat tie- ja voimajohtoalueet toteutetaan lunastustoimituksen kautta, viimekädessä kertaluonteista lunastuskorvausta hyödyntämällä. Arviointikäytännön säilyessä nykymuotoisena, ei pelkkä 25 prosentin tasokorotus tule ratkaisemaan tätä tuhansien maanomistajien mielessä olevaa epäkohtaa, vaan myös arviointikäytännön täytyy muuttua. 

”Lunastuslain uudistamisessa on aivan oikeat elementit olemassa, mutta sieltä puuttuu selkeä viesti siitä, että lunastettavan alueen markkina-arvo löytyy jatkossa luotettavimmin lunastuksen taustalla olevan hankkeen vuokrasopimuksista. Ne ovat aidosti markkinahintaisia sopimuksia ja kertovat maan markkina-arvon realistisesti” Kristeri täydentää. 

MTK odottaa, että lunastuslain korvausuudistus tulee kehittämään sopimuskulttuuria sekä arviointikäytäntöjä merkittävästi. 

Lausuntoja voi jättää lausuntopalveluun 16.8. asti. MTK:n koko lausunto on luettavissa MTK:n verkkosivuilla. 

Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä artikkelit

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti