Lapsuuskoti ei koskaan unohdu
ALAJÄRVELÄISLÄHTÖINEN Pirjo Knif kertoo elämänsä tarinaa kirjassaan Virstantolpalle asti (BoD, 2024) tavalla, josta hänen ikäpolvensa ihmiset, 1960-luvulla lapsuuttaan viettäneet, voivat samaistua.
Perhe vietti kirjoittajan ensimmäiset vuodet maalla, Alajärvellä, mutta muutti kaupunkiin ennen kansakoulun aloitusta. Kirjoittaja tarkastelee eläkkeelle jäädessään omaa elämänkulkuaan. ”Perhe irtaimistoineen muutti kuorma-auton lavalla sisämaasta rannikolle kaksikieliseen teollisuuskaupunkiin. Monet suuret muutokset leimasivat elämää kaupungissa. Uuteen sopeutuminen vei aikaa ja oman identiteetin etsimiseen liittyi myös toiseuden kokemus.
Elämänkulkua läpi käydessään naisella oli mahdollisuus päivittää menneisyyttään ja suuntautua tulevaisuuteen. Mutta muistamisen aukottomuus osoittautui kyseenalaiseksi. Muistot ovat tulkintoja, joita itse täydentää sopiviksi katsomillaan tilkkeillä. Myös perheenjäsenen muistisairaus oli jouduttanut asioiden pois pyyhkiytymistä. Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Elämä on yllätyksellinen loppuun asti.”
”Nykyisin kiinnitetään huomiota sellaisiin puutteisiin, joista ei ennen tiedetty. Puutetta luonnonpimeästä ei silloin tiedetty olevan olemassakaan. Maalla pimeä oli oikeasti pimeää eikä sitä mikään häirinnyt. Pimeässä saattoi kuulla luonnon huokaukset, viljapeltojen suhinan ja pienet risaukset metsän laidasta.”
Elämää rakentamassa
KIRJAILIJA Antti Saari on julkaissut useita teoksia, jotka viittaavat kotimaisemiinsa Lappajärvellä. Viime kesänä julkaistussa Rakentaja-teoksessa (SRK) näkyvät niin ikään myös Järviseudun maisemat, vaikka kirjan tapahtumat keskittyvät kaupunkiin, missä perheenisä Johannes rakentaa perheelleen taloa.
”Suurista ponnisteluista, uupumisesta ja onnistumisista syntyy lopputulos, joka saa lukijan miettimään, mihin kaikkeen ihminen lopulta pystyy – ja minkä hinnan on valmis unelmistaan maksamaan. Kirja auttaa näkemään elämässä sen, mikä on ollut koko ajan silmien edessä.”
Johannes tiesi, että edessä oli hänen elämänsä suurin projekti. Se huikaisi. Hän uskoi itseensä mutta samalla epäili. Hän ajatteli lintuja, joilta pesän teko kävi vaivattomasti, malli ja rakennustekniikka oli tallennettuna geeneihin. Ihmisen piti opetella, ottaa selvää.
Saaren teksti on kaunista ja osuvaa, perhe-elämä ja rakennusprosessi vievät mukanaan.
”Pupu, aina niin hieno ja herkkä”
SE, mikä ärsyttää meitä muissa, kertoo jotain itsestämme. Paras tapa tuntea itsemme on kanssaihmistemme kautta, kirjoittaa Sari Koivukangas Malaki haluaa olla jänis -teoksensa (OK-kirja, 2022) esipuheessa.
Malaki joutuu suurten kysymysten eteen koulussa ja ajattelee, että elämä jäniksenä olisi parempaa kuin apinana. Äidilläkin on omat kamppailunsa: hän ei enää halua olla kampaaja, ehkäpä hän haluaisi olla astronautti?
Koivukangas on itse kuvittanut teoksen. Kuvitetun osuuden lisäksi kirjassa on pohdintaa siitä, mikä aiheuttaa sen, miksi ihminen haluaa olla jotain muuta kuin mitä on, ja kuinka sellaisesta pääsee ylitse. Koivukangas ottaa kantaa terveen ihmisen ja terveen yhteiskunnan puolesta. Koivukankaalta on aikaisemmin julkaistu ajankohtainen teos Malaki pelkää sotaa – terapeuttinen lastenkirja, jonka tarkoituksena on auttaa suomalaisia lapsia käsittelemään niin sodanpelkoa kuin sisarkateuttakin.
Viime vuonna luetuimpien kirjojen listoilla Järviseudun kirjastoissa oli kotimaista ja paikallista kirjallisuutta. Juttu jatkuu linkin jälkeen.
63 vuotta neuvostomaassa
VUONNA 1933 perheensä mukana Yhdysvalloista Neuvostoliittoon muuttanut Allan Sihvola käy värikkäissä muistelmissaan läpi vaiherikasta elämäänsä. Hän vietti nuoruutensa Neuvosto-Karjalassa ja koki raskaita vaiheita pakkotyöleirillä, lopulta vuodet Petroskoin suomalaisyhteisössä ja pääsi vierailemaan Suomessakin. Punaisena lankana Sihvolan elämässä on musiikki, trumpetinsoitto. Sihvolan muistelmateos Stalinin taivaan alle – Lapsena Yhdysvalloista Neuvosto-Karjalaan (OK-kirja, 2021), on koskettava elämäntarina ja muistomerkki, joka ei vanhene.
Kaikki on kaupan
CHRISTIAN RÖNNBACKAN kolmas Henna Björk -jännäri Koodi (Bazar, 2024) sukeltaa hakkereiden maailmaan. Tieto on valtaa ja kuoleman kauppatavaraa. Tietoturvarikosten keskiössä on suomalainen ohjelmistokehittäjä, joka menettää työnsä tulokset. Joku kauppaa Tor-verkossa ihmisten tietoja ja listan nimet ilmestyvät kuolinilmoituksiin ympäri maailmaa. Kansainvälisen rikollisuuden syövereihin sukeltaessaan Henna Björk joutuu kohtaamaan myös oman menneisyytensä kipuja.
Evijärveläislähtöinen dekkaristi on kiivennyt jännäreiden suomisuosikkien kärkeen ja pysyy siellä.
