ARKTISET AROMIT RY ja Marttaliitto valitsivat vuoden 2024 luonnontuotteiksi lakan, kantarellin ja pihatähtimön.
Pihatähtimö eli vesiheinä on runsashaarainen, vaaleanvihreä yksivuotinen ruoho, jolla on valkoiset pienet tähtimäiset kukat. Se kasvaa kosteilla, multavilla ja ravinteikkailla mailla yleisenä koko maassa. Sitä löytyy yleensä asutuilta alueilta, puutarhoista ja pihoista, pelloilta ja pientareilta.
Pihatähtimöä on käytetty ravintokasvina jo keskiajalla ja hätäravintona pula-aikoina. Kasvista käytetään nuoret, vihreät lehdet ja versot mieluiten ennen kukintaa, tuoreena tai kuivattuina. Pihatähtimö sopii smoothieen, salaatteihin, kastikkeisiin ja lämpimiin ruokiin. Sitä voi käyttää myös osana yrttiteeseoksia ja viherjauheita. Silputtua kasvimassaa voi myös pakastaa.
Pihatähtimöä on käytetty myös helpottamaan reumaattisia vaivoja, limaista yskää, astmaa ja ruoansulatuskanavan tulehduksia, poistamaan nestettä ja lisäämään virtsaneritystä. Ulkoisessa käytössä, kuten hauteissa, kääreissä, kylpyvedessä ja voiteissa, pihatähtimöllä on ihoa rauhoittavaa, viilentävää ja pehmentävää vaikutusta.
Pihatähtimö sisältää muun muassa C-vitamiinia, B-vitamiineja, piitä, kaliumia, kalsiumia ja fosforia. Kasvi sisältää myös oksaalihappoa ja saponiineja, eikä sitä sen vuoksi suositella jatkuvaan käyttöön eikä suurina määrinä käytettäväksi.
LAKKA eli hilla kasvaa hyvin kosteilla ja happamilla luonnontilaisilla soilla sekä soistuvilla ja korpimaisilla alueilla. Lakka on arvokas ja terveellinen marja myös runsaskuituisuuden, C, A ja E-vitamiinipitoisuuksien sekä sisältämiensä kivennäisaineiden ja polyfenoliyhdisteiden ansiosta. Lakassa on kaksi kertaa enemmän C-vitamiinia ja karotenoideja kuin appelsiinissa. Lakan siemenöljyä käytetään muun muassa kosmetiikkatuotteissa.
KANTTARELLI eli keltavahvero on tunnettu ja arvostettu ruokasieni. Se kasvaa runsaimmin koivuvaltaisissa sekametsissä Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta paikoitellen esiintymiä voi löytyä vielä Lapissakin. Värinsä lisäksi sienen voi tunnistaa suppilomaisesta poimureunaisesta lakista, lakin alapinnan helttamaisista, johteisista poimuista sekä hedelmäisestä tuoksusta.
Kantarelli kasvaa yleensä samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen ja kasvusto voi olla yhdellä paikalla hyvinkin runsas. Satokausi on pitkä, kesäkuun lopulta pitkälle syksyyn, joten kantarellipaikat kannattaa käydä tarkastamassa useamman kerran kasvukauden aikana.
Kantarelli on terveellistä ja vähäenergiaista ravintoa. Se sisältää runsaasti D-vitamiinia ja seleeniä sekä lisäksi B3-vitamiinia, kaliumia ja kuitua.
Kantarelleja ei tarvitse esikäsitellä ja ne ovat parhaimmillaan käytettynä tuoreina. Ilmavasti pakatut, tuoreet sienet säilyvät hyvinä jääkaapissa usean päivän ajan. Kantarelleja on helppo säilöä talven varalle kuivaamalla tai pakastamalla, ja niistä saa myös maukkaita sienisäilykkeitä ja pikkelssejä. Kantarelleista on perinteisesti valmistettu piirakoita, kastikkeita ja keittoja, mutta niitä voi käyttää muutenkin hyvin monipuolisesti ruoanlaitossa.
Lähde: Martat
