LIONS CLUB Evijärven nykyinen presidentti Teemu Kauris ja tuleva sihteeri Pauli Hanhikoski esittelevät markkinalatoa.
–Tämä on tänä keväänä kökkäporukalla parkattu ja salvottu Kultalahden sahalla. Meillä on ollut jo kauan perinteenä arpoa lato Evijärven markkinoilla. Arpojen myynti on tärkeä tulonlähde, kertoo Kauris.
Lions Club on hyväntekeväisyysjärjestö, jonka motto ”Me palvelemme” näkyy Evijärvellä konkreettisesti monin tavoin. Leijonat muun muassa myöntävät hakemuksien pohjalta rahallisia avustuksia, jakavat vihjeiden perusteella lahjakortteja apua tarvitseville, myöntävät stipendejä koululaisille, antavat omaa työpanostaan erilaisiin tapahtumiin ja toteuttavat yksin tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa erilaisia hankkeita, joista esimerkkeinä Korkeamaan partiomaja, neljä eri retkeilykotaa Evijärvellä ja Meijerinsillan vieressä soliseva ”Päkin pisarat” -suihkulähde.
–Viimeisimpiä avustuksia on leikkikalujen hankinta Särkikylän koulun esikoululle, Kauris mainitsee.
Itsenäisyyspäivän ja joulun juhlallisuuksissa Leijonilla on tärkeä rooli
ITSENÄISYYSPÄIVÄ on tärkeä juhla.
–Viemme aamulla kynttilät sankarihaudoille ja laskemme seppeleen. Illalla sytytämme Viskarin kuusen jouluvalot ja luovutamme Evijärvi-palkinnon, joka myönnetään kulttuurin, urheilun tai yritysmaailman alalla ansioituneelle henkilölle, yritykselle tai yhdistykselle, kertoo Hanhikoski.
Jouluvaloperinne sai alkunsa itsenäisyyspäivänä 1971, kun Viskarinmäen korkein kuusi sai leijonien toimesta jouluvalot, jotka näkyivät kaikkiin ilmansuuntiin. Tämän vuosikymmenen alussa nämä valot olivat tulleet tiensä päähän ja uudet jouluvalot asennettiin kunnantalon talon pihaan tätä varten 90-luvulla istutettuun kuuseen.
Muita leijonien vuotuisia perinteitä ovat jouluaaton kynttilöiden sytytys sankarihaudoille, Vapaussodan muistomerkille ja Nälkään kuolleiden muistomerkille, sekä tammisunnuntain kirkkopalvelus kirkkokahvituksineen.
Aktiivisesti vanhusten apuna
TOIMINTA vanhusten kanssa on näkyvä osa LC Evijärven toimintaa.
–Loppiaisena järjestämme kahvituksen Antinrinteessä. Kesämarkkinoiden aikaan meiltä lähtee kymmenkunta miestä lykkäämään sieltä asukkaita pyörätuolilla markkinoille katselemaan, kahvittelemaan ja tekemään ostoksia. Vuosittain olemme muistaneet myös veteraaneja ja muitakin vanhuksia joululahjoin, listaa Hanhikoski.
–Lions-miehet ovat käytettävissä myös silloin, kun vainajille tarvitaan arkunkantajia, joita omaisten piiristä ei löydy.
Yhdistyksen varainhankinnan tärkein muoto on Evijärvi-hakemiston julkaisu joka toinen vuosi.
–Myymme luetteloon mainoksia yrityksille. Meillä on erillinen puhelinmuistiotoimikunta, joka käy edellisen luettelon läpi ja poistaa sieltä poisnukkuneet. Uudet asukkaat ja puhelinnumeron vaihtajat joutuvat toki itse ottamaan meihin yhteyttä, muistutetaan.
Leijonatoimintaa Evijärvellä vuodesta 1963
MELVIN JONESIN vuonna 1917 herättämä Lions-aate levisi Suomeen kanadansuomalaisen liikemiehen Arne Ritarin toimesta 1950. Evijärvelle se saapui syksyllä 1963. Tuolloin Kortesjärven Osuuskassan johtaja Veikko Lehtimäki kutsui 10-henkisen joukon kokoon kuuntelemaan äänekoskelaisen piirikuvernöörin Jaakko Tuomiston sanomaa Lions-toiminnasta. Tuloksena perustettiin LC-Evijärvi-Kortesjärvi, jonka ensimmäiseksi presidentiksi valittiin rehtori Arvo Ryösä. Uuden klubin perustamista juhlittiin Pietarsaaren Kaupunginhotellissa tammikuussa 1964.
Aikanaan todettiin, että kumpikin pitäjä tarvitsee oman klubin ja niinpä Evijärvi ja Kortesjärvi perustivat omat klubinsa vuonna 1972. Ensimmäisenä LC Evijärven presidenttinä toimi Kalevi Aspholm ja jäseniä oli aluksi 19, mutta uusien jäsenten hankinta vilkastui nopeasti. Tätä nykyä klubin jäsenmäärä on vakiintunut 30–35 leijonaan.
Sauli Anttikoski lyötiin Arne-ritariksi
VARTTUNEESEEN ikään ehtinyt, mutta vireä klubi vietti 60-vuotisjuhlaansa helmikuussa ravintola TuuHetissa.
–Nella Kontiainen esiintyi Evijärven Musiikinystävien säestyksellä ja Evipartiolaiset olivat lipunkannossa. Juhlassa oli noin 70 henkeä, jäsenten lisäksi vieraita naapurikunnista sekä tietysti ystävyysklubiltamme LC Vähäkyröstä, kertoo Kauris.
–Juhlan erityinen hetki oli Sauli Anttikosken lyöminen Arne-ritariksi, ensimmäinen kunnianosoitus lajiaan klubimme historiassa. Sauli on ollut aktiivisesti mukana toiminnassa jo vuodesta 1971, kiittelee Kauris.
Mikä innostaa toimimaan leijonien riveissä?
–Meillä on hyvä porukka ja motivoivaa tekemistä, joka tuo hyvän mielen. Kaikki tehdään talkoilla ja kaikki tulot lahjoitetaan eteenpäin, kiteyttää Hanhikoski.
–Vaikka kunnassa väki vanhenee ja moni toiminta hiipuu, meille on tulossa syksyllä kolme uutta jäsentä, Kauris kehaisee.
Kaisu Huhtala
