KEMPELEEN Kirin alkukausi miesten Superpesiksessä on ollut mainio. Tärkeä palanen joukkueen pelikuvioita on koppari Perttu Olli. Lappajärvellä ensikosketuksen pesäpalloon saanut Olli pitää alkukautta kohtuullisen hyvänä, vaikka parannettavaa riittää.
–Pelimme on ailahdellut, siihen suurin syy on, ettemme ole olleet fyysisesti parhaassa kunnossa, sillä pelaajilla on ollut vaivoja. Hankalin osa-alue on ollut sisäpeli, vaikka olemmekin hävinneet kolmostilanteet vain kolmessa pelissä.
Alkukauden kakkos- ja kolmoskopparina pelannut Olli naulaa kauden tavoitteen ytimekkäästi.
–Se on mestaruus. Itse taas tulen jatkossa pelaamaan todennäköisesti vain kolmoskopparina, sillä olen siellä puolella joukkueelle suuremmaksi hyödyksi, ja myös viihdyn enemmän kolmospuolella.
Jo viime kausi oli Ollille ja Kempeleelle mainio, tuloksena oli SM-pronssi.
–Kausi oli hyvä niin joukkueena kuin henkilökohtaisesti. Tavoitteemme oli mitali, ja se tuli. Toki välieräsarja Sotkamoa vastaan kaiveli, sillä voitimme ensimmäisen pelin ja muutkin olivat tasaisia.
Muutosten kautta kohti parempaa tekemistä
OLLI teki tähän kauteen tietoisia muutoksia. Ne kumpusivat itsetutkiskelun kautta.
–Mietin, etten voi seilata eteenpäin samalla kaavalla, sillä tiesin kykeneväni parempaa. Tein muutoksia siviilielämään, sellainen oli esimerkiksi pelikonsolista luopuminen. Pelaaminen venyi usein myöhään yöhön, mikä vaikutti unen määrään ja laatuun.
–Siirryin myös uuteen työhön, teen nyt autojen pudistustöitä. Työpäivän aikana kertyy keskimäärin yli 15 000 askelta, eli liikettä tulee. Muutos on melkoinen, olin aiemmin toimistotyössä, missä päivät olivat istumista. Samalla oli kätevä hakea kahvia pullan kanssa.
Hän näkee saman periaatteen olevan vallalla joukkueessa muutoinkin.
–Kaikilla on halu kehittyä eri osa-alueilla yhä paremmaksi, eli teemme töitä yhdessä. Henkilökohtaisesti minua vie eteenpäin selkeä päämäärä, en halua olla hyvä, haluan olla parhaiden joukossa. Sanoisin myös päämäärätietoisen harjoittelun ja muiden muutosten ansiosta näyttäväni nykyään urheilijalta.
Pesiskoulu sytytti kipinän
HEINÄKUUSSA 22 vuotta täyttävä Olli aloitti pesäpallon alle kouluikäisenä Lappajärvellä järjestetyssä pesiskoulussa.
–Sieltä tuli alkukipinä. Tärkeässä roolissa olivat myös pihapelit, sillä niissä suorituksiin kertyi paljon toistoja.
Olli siirtyi Vimpelin Vedon riveihin ala-asteikäisenä. Superpesisdebyyttinsä hän teki vuonna 2018 Vedon vieraillessa Sotkamossa. Peliaikaa ei kuitenkaan irronnut Vedon edustusmiehistössä muutamia pelejä lukuun ottamatta. Olli päätti siirtyä kaudeksi 2021 Kankaanpään Mailaan.
–Vedossa oli kova kilpailu pelipaikoista, ja peliaikaa ei juurikaan tullut. Tämän vuoksi päätin siirtyä Kankaanpäähän. Joukkueen vaihto oli haikeakin paikka, sillä vanhat tutut pelikaverit jäivät Vetoon.
Hän pelasi Kankaanpäässä kaksi kautta. Jälkimmäinen, kausi 2022, oli kuitenkin haastava.
–Sain paljon vastuuta, mikä oli hyvä asia ja kehitti minua. Kausi meni kuitenkin osittain pilalle armeijan ja sairastelun vuoksi.
PERTTU on joutunut esiintymään paljon painija Petra Ollin pikkuveljenä. Leima ei ole mieluisa.
–Haluan, että minut tiedetään omana itsenäni, ei Petran veljenä. Mukaan on mahtunut vähemmän miellyttäviä tilanteita, joissa minut on esitelty Petran veljenä. Näin kävi esimerkiksi ollessamme erään joukkueen kanssa reissussa, ja paikalle tuli muutakin väkeä. Minut esiteltiin samalla tyyliin: ”Tiedätkö, tämä on Petra Ollin pikkuveli”. On myös hämmentävää, että samankaltaisia tilanteita tulee yhä silloin tällöin.
Perttu sanoo saaneensa Petralta tärkeää näkemystä urheiluun.
–Hän on opettanut erityisesti harjoitteluun suhtautumisesta, Petra muistuttaa aina, että töitä on tehtävä paljon menestyäkseen. Olemme myös ajan salliessa treenanneet jonkin verran yhdessä.
Kaksikko on takavuosina nahistellut enemmän ja vähemmän tosissaan.
–Välillä myös painimme, ja homma meni ajoittain totiseksikin, sillä kumpikaan ei halua ikinä hävitä. Ottelujen jälkeen sitten mökötettiin hiljaisina ruokapöydässä. Muistan myös, että menneinä vuosina voitin hänet usein juoksussa lähtiessämme.
Tomi Olli
