Eteläisessä Suomessa sinilevää on tavattu paikoitellen sisävesissä ja suojaisissa merenlahdissa. Tähän mennessä pohjoisimmat havainnot valtakunnallisessa seurannassa ovat Sotkamosta ja Pihtiputaalta. Runsaita massaesiintymisiä ei kuitenkaan toistaiseksi ole ilmennyt. Sinilevän esiintyminen on hyvin paikallista ja tilanne voi muuttua nopeasti, esimerkiksi tuulen sekoittaessa vesimassaa.
Kesäkuun lämpötilat ovat olleet tavanomaiset vuodenaikaan nähden eli vaihdelleet noin 15-19 asteen välillä. Ilmatieteen laitoksen mukaan tällä hetkellä Kuolan niemimaan yllä sijaitsevan matalapainekeskuksen vaikutuksen vuoksi Suomen yli on kulkenut useita ukkosrintamia ja voimakkaita sateita.
Sinilevät viihtyvät erityisesti ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä. Tyyni, aurinkoinen ja lämmin sää saavat sinileväkukinnat runsastumaan ja nousemaan vesipatsaasta vedenpintaan. Lisäksi runsaiden sateiden myötä vesistöihin valuvat ravinteet luovat leville otolliset lisääntymisolosuhteet.
Toukokuun hellejakso voi vaikuttaa viiveellä sinilevien esiintymiseen, ja runsas sadanta lisää ravinteiden määrää vesistöissä, mutta alhaiset lämpötilat hillitsevät sinilevien kasvua. Pintavesien lämpötilan keskiarvo koko Suomessa Järvi-meriwikin havaintopisteillä on 17,9 °C ja eteläisimmässä Suomessa paikoin 20 °C.
Vähäinen sinilevämäärä esiintyy vedessä vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina ja rannalle ajautuessaan se saattaa muodostaa kapeita leväraitoja. Runsaina määrinä sinilevää muodostuu tyynellä ilmalla veteen vihertäviksi tai kellertäviksi levälautoiksi ja sitä kasautuu myös rannoille. Tuulinen sää voi vaikeuttaa sinilevän havaitsemista, koska tuuli saa sinilevälautat hajoamaan vedenpinnalta ja sekoittumaan veden sekaan. Kun sinileväesiintymä on erittäin runsas, se saattaa muistuttaa paksua maalia tai hernekeittoa.
On myös hyvä muistaa, että kiehkuroille ja lauttamuodostumille pinnassa mahdollinen selitys voi myös olla siitepöly, jota etenkin sateiden jälkeen voi olla paljon vedessä.
Myös juhannuksen aikana ennen veteen kastautumista tai sen käyttöä on hyvä tarkkailla vettä mahdollisten leväesiintymien varalta. Jos vedessä on havaittavissa vihertäviä hiukkasia tai vihreäksi värjäytynyttä vettä, on hyvä suorittaa vesilasitesti. Sinilevä nousee seisahtuneessa vedessä noin tunnin kuluessa veden pinnalle. Myös kepillä voi testata, onko kyseessä sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu levä, sinilevä ei taas tartu keppiin roikkumaan. On hyvä noudattaa varovaisuutta, jos epäilee vedessä olevan sinilevää, eikä käyttää sitä sauna-, kastelu- tai pesuvetenä. Erityisesti pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa leväpitoisen veden lähettyviltä. Sinileväpitoinen vesi saattaa aiheuttaa muun muassa iho-oireita, silmien ärsytystä ja pahoinvointia.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa levätilanteen viikottaista seurantaa yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, kuntien ja yksityishenkilöiden kanssa. Sinilevän runsaus arvellaan silmämääräisesti asteikolla 0 (ei sinilevää) – 3 (erittäin runsaasti sinilevää). Monet kunnat ja kaupungit toteuttavat lisäksi omaa seurantaansa uimarannoilla vedenladun tarkkailun yhteydessä.
Ajankohtaiset tiedot levätilanteesta löytyvät Järvi-Meriwikistä (www.jarviwiki.fi), jonne myös kansalaiset voivat tallentaa omia havaintojaan. Havaintolähetti-sovelluksella havainnon tallentaminen onnistuu helposti myös puhelimella. Sinilevähavainnoista voi myös ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen leväseurantapuhelimen numeroon 0295 027 990.
