KOTISEUTUSEUROISSA väki ikääntyy ja toimijat vähenevät. Alajärven 4H-yhdistys sai viime vuonna Etelä-Pohjanmaan Liitolta 12 000 euron apurahan Meijän kotiseutu -hankkeelle, jonka tavoitteena on lisätä perinne- ja kotiseututietoutta, kulttuuritarjontaa, vuorovaikutusta, osallisuutta ja aktiivisuutta. Hanke toteutuu nyt kesän ja syksyn aikana.
–Teemme hankkeessa yhteistyötä Lehtimäki-seuran sekä Villa Väinölän kanssa ja toteutamme kulttuurikahvilatoimintaa kesän aikana, kertoo Alajärven 4H:n toiminnanjohtaja Mari Kaunisto.
Toiminnassa työllistetään nuoria ja saadaan samalla heitä myös kotiseutu- ja vapaaehtoistoiminnan piiriin. Esimerkiksi kulttuurikahvilan musiikkihetket toteutetaan vapaaehtoisperiaatteella.
–Keskiössä on nuorten tekemä kotiseututyö.
Mikä siis on resepti, millä nuoret saataisiin mukaan kotiseututyöhön? Kaunisto ja museosihteeri Marjut Mässbacka näkevät, että toimintaan osallistuvat 4H-nuoret pääsevät kotiseutu- ja perinnetyön kosketuspinnalle hankkeen myötä.
–Se, miten kohdataan nuoria ja millaisia keskusteluja herää, on merkityksellistä.
–Ja se, kuinka aikuiset ylipäätään puhuvat kotiseudusta. Nostetaanko esille sitä, mitä kaunista ja hienoa meillä on täällä. Rivienkin välistä lapset ja nuoret kuulevat, mikä on aikuisten mielestä hauskaa ja hienoa, kuten vanhat rakennukset, kulttuuriympäristöt ja erilainen toiminta, jota järjestetään. Sieltä se kiinnostus herää, jatkaa Mässbacka.
Innostuneen toimijaporukan, kuten Lehtimäki-seuran väen toiminnan seuraaminen voi sytyttää kipinän.
–Kotiseuturakkauden syntymiseen vaikuttaa sekin, millaiset oltavat nuorilla on täällä. Kaipuu kotiseudulle herää myöhemmin sitä varmemmin, mitä parempia kokemuksia on kertynyt. Tämän hankkeen myötä tarjolla on esimerkiksi kesätöitä ja esiintymiskokemusta. Sellaiset seikat voivat vaikuttaa myöhemmin siihen, haluaako opintojen jälkeen palata tänne, tietää itsekin paluumuuton tehnyt Kaunisto.
–Ylipäätään nuoret tulisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja kuulla heidän toiveitaan, toteaa Mässbacka.
Maailmantilanteessa, jossa moni asia on epävarma, kotiseututyölle ja yhteisöllisyydelle on tilausta. Se edustaa turvaa ja pysyvyyttä ja vapaaehtoistyö palkitsee, näkevät Kaunisto ja Mässbacka.
Villa Väinölä saa viimein kesäkahvilan
VILLA VÄINÖLÄÄN on toivottu kahvilaa, ja muun muassa alkukesän aikana siellä vierailleet ulkomaalaiset vierailijat ovat sitä kyselleet. Kulttuuriahvila Kropsu aloittaa juhannuksen jälkeisenä tiistaina ja on avoinna Väinölän aukiolopäivinä kello 16 saakka. Lehtimäellä palvelee Kulttuurikahvila Kaardemumma Ränkiviikon aikana sekä sen jälkeen vuorotellen kotiseutumuseolla ja -talolla.
–Näin esimerkiksi Suokonmäen näkötornilla vierailevat voivat samalla poiketa kotiseututalolle kahvittelemaan ja nauttimaan leivonnaisia, jotka kahvilan nimen mukaisesti sisältävät kardemummaa, kertoo Kaunisto.
Vastaavasti Kropsu palvelee Villa Väinölän terassin alla ja kahvihetkestä voi nautiskella Aallon suunnitteleman huvilan takaterassilla, minne on hankittu avustusrahalla kahvilakalusteet.
–Toivottavasti saadaan tämän myötä tänne myös uusia kävijöitä ja leikkijöitä pihapiiriin, sillä kahvilan yhteydessä järjestetään perinneleikkihetkiä, sanoo Mässbacka. Kahvilan yhteyteen tulee myös pieniä konsertteja. Hankkeen yhteydessä toteutetaan lisäksi paikallisten kirjailijoiden vierailuja yhteistyössä kirjaston kanssa.
Kahviloiden nimet ja tarjottavat syntyivät, kun mietittiin, mitä perinteisiä herkkuja alueella on ja mikä sopisi kahvilaan.
–Kuitenkin niitä toteutetaan tässä uudenlaisilla tvisteillä. Alkukesästä kropsun kanssa on esimerkiksi tarjolla nuorten tekemää raparperihilloa, mutta myös esimerkiksi nutellaa ja lakritsikastiketta kermavaahdon kera. Mansikkahilloa unohtamatta.
Hankkeen laittoivat alulle Kauniston ja Mässbackan edeltäjät Krista Savola sekä Päivi Haapaniemi, joka toimii myös Lehtimäki-seurassa. Kaunisto toteaa, että heidän laatimansa hankesuunnitelma on hyvä ja saatu apuraha on harvinaisen suuri.
