VIMPELIN kunnanvaltuustolle kerrottiin maanantain kokouksessa, että kuntatalouden tulevien haasteiden valossa suunnitellun hybrikeskuksen osalle on laadittu suunnitelma B, joka esitellään valtuustolle syyskuun valtuustoseminaarissa. Kokouksen esityslistalla oli asemakaavamuutoksen hyväksyminen, mutta kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli kertoi, että asian voisi palauttaa valmisteluun, koska sen osalta on vielä avoimia kysymyksiä. Yhden korttelin tieratkaisun lisäksi keskustelua oli herättänyt se, että B-vaihtoehdon toteutuessa vaadittaisiin poikkeuslupa alueen käyttämiseksi asuinrakentamiseen. Hannu Särkinen (Haloo esitti valmisteluun palauttamista ja se hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuutettu Teija Uitto-Kohonen (kok.) kysyi, mikä mahtaa olla vaihtoehto B.
–Tässä on kuitenkin edetty sitä kohti, että hybridikeskus tulisi alueelle, mistä tontit on ostettu. Itselleni tuli yllätyksenä, että tämä voisi vielä muuttua.
–Vaihtoehto A:n kanssa mennään eteenpäin, mutta hybridikeskuksen suunnittelun käynnistyttyä tuli hyvinvointialueuudistus ja tulossa on valtionosuusuudistus, jotka heijastuvat kuntatalouteen. Lähtökohta on edelleen toteuttaa se paikalle A, mutta tulevat investointipäätökset on hyvä käydä läpi sen valossa, mihin kunnan talouden kantokyky riittää. Päättäjiä varten on luotu vaihtoehto B. Jos viranhaltijoiden näkökulmasta investointi alkaa täyttää kriteerit, ettei se ole taloudellisesti ja kunnan kantokyvyn kannalta perusteltavissa, meidän on lain mukaan esiteltävä vaihtoehtoisia malleja. Syyskuussa tuodaan kaikki luvut pöytään. Olisi hyvä, jos silloin olisi tietoa jo energiahankkeistakin, että tulevaisuuden osalta olisi vähemmän kysymysmerkkejä, avasi Leijonanmieli.
TILINPÄÄTÖS ja toimintakertomus hyväksyttiin. Viime vuoden ylijäämä 456 974,60 euroa siirretään aikaisempien vuosien ylijäämätilille, minkä jälkeen siellä on + 2 066 428,55 euroa.
Hallinto- ja talousjohtaja Seija Kinnunen esitteli tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vimpelin kunnan verotulojen kertymä oli yhteensä 6,3 miljoonaa euroa, mikä oli hieman vähemmän kuin oli arvioitu.
–Talouden rakenne muuttui hyvinvointialueiden aloittaessa. Valtionosuuksien määrä muuttui merkityksettömäksi ja verotulojen merkitys kuntataloudelle kasvoi. Verotulot euroa per asukas olivat Vimpelissä maakunnan viideksi suurimmat. Kunnan lainakanta oli vuoden vaihteessa 10,6 miljoonaa euroa, kun se oli edellisenä vuonna 11,4 miljoonaa.
Talouden rakenne muuttuu edelleen lähivuosina. 2026 kunnan vuokra-asunnot, sote- ja teollisuuskiinteistöt yhtiöitetään, mikä vaikuttaa kunnan talouteen ja erityisesti konserniin.
–Konserniohjaus tulee tiivistymään ja näiden yhtiöiden hallinnossa olevilta vaaditaan paljon aktiivisuutta. Investoinnit tulevat nostamaan korkokustannuksia. Työttömyyden lisääntyminen heijastuu verotuloihin. Inflaatio, hidas elpyminen ja osaavan työvoiman puute vaikuttavat tähän. Kuntayhtymä Kympin käynnistyvälle toiminnalle tämä aiheuttaa painetta, vaaditaan huomattavaa tehokkuutta. Sakkomaksuja pitkäaikaistyöttömistähän maksetaan ensi vuonna myös ansiosidonnaisesta päivärahasta.
Leijonanmieli totesi, että 1,5 miljoonan alijäämistä on päästy plussalle ja saatu puskuria kerättyä.
–Valtionosuusuudistus 2026 muuttaa paljon. Nyt ollaan negatiivinen valtionosuuskunta.
Jos Helsinki maksaisi näin paljon, se olisi valtakunnan uutinen
Harri Hänninen esitti tarkastuslautakunnan puheenjohtajana arviointikertomuksen ja totesi kunnan valtiolle maksamasta 900 000 euron negatiivisesta valtionosuudesta, että se on merkittävä, koska Vimpelin ainoa kriisikuntakriteeri täyttyy juuri verotulojen osalta.
–Jos Helsinki joutuisi maksamaan samassa suhteessa, se olisi 360 miljoonaa euroa ja valtakunnan uutinen. Vaikutukset ovat kuitenkin samat. Luultiin, että soteuudistus helpottaa kunnan taloutta, mutta toisin kävi.
–Tasapainottamista pitää miettiä koko ajan. Etenkin tämä vuosi tulee olemaan haasteellinen. Toivottavasti saadaan nollatulos.
–Tarkastuslautakunta vaatii, että aurinko- ja tuulivoimapuistohanketta viedään aktiivisesti eteenpäin. Aktiivisuutta siihen liittyen edellytetään myös valtuutetuilta. Tärkeää olisi myös kunnanjohtajien ja yritysten yhteistyön tiivistäminen viennin vahvistamiseksi nykyisessä maailmantilanteessa. Konserniyhtiöiden hallitusten jäseniltä toivotaan paneutumista, koska jos joku konserniyhtiö keikahtaa, ollaan hankalassa tilanteessa.
Hannu Särkinen totesi puheenvuorossaan, että vuokra-asunnot halutaan saada siihen kuntoon, että niitä voitaisiin rakentaa lisää.
–Tänä vuonna saneerataan yksi tornitalon kerros asunnoiksi ja katsotaan, miten se menee, tarvittaessa toinenkin sitten.
–Tieasioista pidetty melu kannatti, päällystettä saadaan paitsi Pyhälahdentielle, myös Hoiskon suuntaan. Nyt toitotetaan Rantakyläntietä. ELY-keskuskin on asian takana ja kunhan rahaa jostain saadaan, sekin laitetaan työn alle. Myös Vimpelin Invest saatu toimimaan, isoja asioita on tulossa, joista joidenkin viikkojen päästä tiedotetaan. Kunnan henkilöstö on pätevää ja sitä on nyt oikea määrä. Nyt voidaan käydä läpi asioita, joita on aiemmin jouduttu siirtämään tekijöiden puuttuessa. Esimerkiksi kiinteistöasioihin on saatu päivitystä.
YMPÄRISTÖNSUOJELUTAKSAT päivitettiin lain muuttumisen vuoksi ja taksoja tarkistettiin. Hulevesialueen määrittäminen hyväksyttiin. Sanninlehto-tilasta päätettiin myydä noin 1330 neliön määräala Heikki ja Pirjo Pohjoispäälle 1 500 euron kauppahinnalla. Ostaja vastaa lohkomis- ja kaupanvahvistuskuluista. Valtuusto hyväksyi tilintarkastuspalveluiden option käytön vuodelle 2025 kuntayhtiöiden yhdistämisprojektin saamiseksi loppuun. Jussi-Matti Hillille myönnettiin ero tarkastuslautakunnan varajäsenyydestä ja hänen tilalleen valittiin Jouni Kivinen.
