Turvetuotannon alasajo vaikuttaa merkittävästi ruokaketjuun erityisesti Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, jossa Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan ruoka-alalla on koko Suomen mittakaavassa suurin aluetaloudellinen merkitys.
Eläintiloilla käytettävän kuiviketurpeen lisäksi turve on yleisin kasvualustamateriaali kasvihuonetuotannossa. Puutarhat tarvitsevatkin uusia kestäviä ja kotimaisia vaihtoehtoja turpeelle. Tällä hetkellä korvaavia kotimaisia vaihtoehtoja on saatavilla vain vähän, mikä vaikuttaa elintarviketuotannon kuluihin ja kannattavuuteen.
Uusien kasvualustamateriaalien vaatimukset
Uusien kasvualustamateriaalien tulee olla ympäristöystävällisiä, toimivia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä. Aikaisempaa tutkittua tietoa löytyy esimerkiksi rahkasammaleen hyödyntämisestä kasvualustamateriaalina.
”On tarvetta selvittää, miten erilaiset biopohjaiset materiaalit sopivat kasvualustoiksi. Tutkimme muun muassa mädätysjäännöksiä ja niiden sopivuutta kasvualustoiksi. Turpeenkorvikkeiden toimivuuden ja taloudellisuuden lisäksi niiden saatavuus on myös olennainen tekijä”, Turvevapaa ruokaketju -hankkeen projektipäällikkö Johanna Kivioja Seinäjoen ammattikorkeakoulusta (SeAMK) kertoo.
Kasvualustakokeet Alajärven Kurejoella
Järviseudun ammatti-instituutin (JAMI) Kurejoen toimipisteessä on käynnistetty ensimmäiset kasvualustakokeet erilaisilla materiaaleilla. Koekasvina käytetään jääsalaattia, joka on myynnillisesti merkittävä ruukkuviljelykasvi Suomessa. Luonnonvarakeskus on jo aikaisemmin tutkinut jääsalaatin viljelyä, joten nyt käynnistyneissä kokeissa saadaan jatkumoa koetoiminnalle ja kerrytettyä lisää tärkeää tietoa.
Ensimmäisessä kokeessa tutkitaan neljää erilaista kasvualustaseosta, joissa on käytetty muun muassa sammalta, puukuitua, mädätysjäännöstä, ruokohelpeä ja järviruokoa. Myöhemmin on tarkoitus testata lisää uusia materiaaleja, kuten esimerkiksi erilaisia kompostoituja korsimateriaaleja.
”Kurejoella on hyvät puitteet ja vahvaa puutarha-alan osaamista, mikä mahdollistaa arvokkaan käytännön tutkimuksen toteuttamisen. Hanketta toteuttaa SeAMKin ja JAMIn lisäksi Luonnonvarakeskus, joka on muun muassa tehnyt suunnitelman kasvualustakokeisiin. Hanketoteuttajien yhteistyö ja asiantuntijuus mahdollistavat hienosti nyt tehtävät kasvualustakokeet”, Kivioja kiittelee.
Kokeen eteneminen, tulokset ja jatkotoimenpiteet
Ensimmäinen kasvualustakoe aloitettiin toukokuun puolivälissä kylvämällä jääsalaatin siemenet kasvihuoneessa. Taimet siirrettiin kolmannella kasvatusviikolla vertikaaliviljelykonttiin, jossa niille taataan mahdollisimman tasaiset kasvuolosuhteet. Kokeessa on mukana noin 750 taimea. Taimivaiheen päätteeksi osalle salaateista tehtiin alkutestit: ne punnittiin ja niistä otettiin puristenestenäytteet. Näytteistä mitattiin muun muassa ravinteiden määrä sekä ph-, kalium- ja kalsiumarvot.
”Salaatinsiemenet lähtivät itämään hyvin ja päällisissä kasvustoissa ei toistaiseksi ole ollut havaittavissa juurikaan eroja. Kaikissa taimissa on myös hyvät juuret, riippumatta käytetystä kasvualustamateriaalista”, kertoo Järviseudun ammatti-instituutin (JAMI) puutarhuri Hannele Yli-Mannila.
”Koe jatkuu vertikaaliviljelykontissa noin kolmen viikon ajan, kunnes salaatit saavuttavat reilun 100 gramman painon. Tämän jälkeen salaatit punnitaan, niiden ulkonäkö arvioidaan, tutkitaan juuristot ja otetaan uudet puristenestenäytteet. Myös mahdolliset raskasmetallipitoisuudet tutkitaan”, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kasvualusta-asiantuntija Roosa Rantalainen kertoo.
Kokeen päättyessä eri kasvualustamateriaalit arvioidaan ja tehdään saatujen tulosten perusteella johtopäätökset, mikä niistä on paras vaihtoehto. Ensimmäisen kokeen tarkemmat tulokset ja päätelmät valmistuvat alkusyksystä. Myöhemmin pyritään järjestämään lisää kokeita, joissa vertaillaan eri koekertojen parhaita tuloksia saavuttaneita kasvualustamateriaaleja vielä keskenään.
”Tulevaisuuden turpeettomien vaihtoehtojen käytännön testaaminen on tärkeää. Uusien kasvualustamateriaalien tutkiminen ja löytäminen on merkittävä asia koko ruokaketjulle, ei vain Etelä-Pohjanmaalla vaan myös valtakunnallisesti”, Kivioja sanoo.
Toimenpiteet ovat osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Järviseudun Koulutuskuntayhtymän ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamaa Turvevapaa ruokaketju -hanketta. Hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan liitto / Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö sekä hanketoteuttajat.
