Säätila on muuttunut viileämpään suuntaan kuuman ja kuivan alkukesän jälkeen, ja sateita on saatu käytännössä koko Suomen alueella, mutta vaihtelu on suurta. Paikoin sadekuurot ovat olleet rankkoja, ja vettä on saatu yli 50 millimetriä kerralla. Keskimäärin alkukesän aikana vesisateita on saatu 20−30 millimetriä. Kuivinta on ollut rannikkoalueilla Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla, joissa sateita on paikoitellen saatu hyvin vähän. Sateet ovat parantaneet kasvustojen tilaa ja viimeisten kylvöjen orastumista. Viljelykasvit ehtivät jo kärsiä kuivuudesta, mutta nyt saatu sade tuli viime hetkillä ja on pelastanut kasvustojen tilannetta hyvään suuntaan. Kasvu on sateiden ansiosta kiihtynyt, ja muun muassa syysviljat ovat tähkällä, ruis on heilimöinyt ja kevätviljoilla on korrenkasvu jo alkanut. Kasvukausi on tällä hetkellä noin viikon edellä tavanomaista.
Säilörehun korjuuseen ennätysaikaisin
Alkukesän helle joudutti nurmen kasvua, ja ensimmäistä säilörehusatoa alettiin korjaamaan ennätysaikaisin, jo viikko sitten. Nurmisato on kuitenkin jäämässä keskimääräistä heikommaksi, ja paikoin vain välttäväksi, koska kuivuus verotti kasvua. Toiseen satoon tarvittavia sateita on nyt saatu hyvin ja sen kasvuun ja sadontuottoon on tällä hetkellä hyvät lähtökohdat. Säilörehun sadon laatu on ollut vaihteleva. Pääosa sadosta on ollut tyydyttävää, mutta myös hyvää säilörehua on saatu ensimmäisestä sadosta, kun korjuussa on oltu ajoissa liikkeellä. Tulevasta kuivaheinäsadosta on odotettavissa kohtalaista niin määrältään kuin laadultaan. Kuivaheinän korjuu ajoittuu juhannusviikolle ja sitä seuraavalle viikolle.
Syysviljapeltoja jouduttiin kylvämään paikoin uudelleen
Syysviljat, jotka selvisivät talvesta, ovat kärsineet pahoin kuivuudesta. Rukiista ja syysvehnästä yli 20 prosenttia jouduttiin kylvämään uudelleen kevätviljalla talven ankaruuden vuoksi, syysöljykasveista vielä tätäkin enemmän, keskimäärin 30−40 prosenttia. Paljon kaivattujen sateiden tultua syyskasvit ovat selkeästi parantaneet kasvuaan. Syysruis on tullut jo tähkälle kuun alun paikkeilla ja kukkinut eli heilimöinyt, myös syysvehnä on tähkällä. Heikoin tilanne on tällä hetkellä syysrapsilla, sen kunto arvioidaan vain välttäväksi.
Kevätviljat ovat orastuneet kohtalaisen hyvin kuivuudesta huolimatta, mutta myös aukkoisia ja harvoja peltoja on. Sateiden tultua aukkopaikat kyllä orastuvat täyteen, mutta se aiheuttaa kasvustoihin eriaikaisuutta ja vaihtelua. Kuivuus ehti verottamaan viljojen kasvua ja versoutumista, mikä todennäköisesti vei parhaan terän sadosta eteläisessä Suomessa. Sen sijaan muualla viljakasvustojen satonäkymät näyttävät toistaiseksi hyviltä. Viljoilla on havaittu jonkin verran kellastumista ja ravinnepuutoksia. Sateet tulivat viime hetkillä ja ehtivät vielä pelastamaan satonäkymiä valtaosalla pelloista.
Kosteuden myötä myös rikkakasvit lähtevät kasvuun ja tautien riski kasvaa. Rikkatorjuntaa on tehty kaikilla kasveilla ja sen teho on onnistunut pääosin hyvin. Kasvitauteja on havaittu vasta vähän. Heikoimmin orastuneissa viljoissa kasvitauteja on havaittu jonkin verran. Tuholaistorjuntaa on tehty kuminalla, sillä kukintoja vioittavia kuminakoin toukkia on esiintynyt paljon. Öljykasveilla tuholaisia on havaittu myös.
Herne on lähtenyt kasvuun hyvin, vaikka kevät olikin kuiva. Sen satonäkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Perunalla pääosa istutuksista on tehty ja peruna on taimettunut hyvin. Sateet tulivat perunalle hyvään aikaan, ja peruna lähtee hyvään kasvuun saadessaan kosteutta. Ensimmäisiä ruttoruiskutuksia on aloiteltu. Varhaisperunan sadosta on tulossa kohtalainen, ja uusia kotimaisia perunoita saadaan juhannuspöytiin.
Mansikka-aika alkaa
Toukokuun helteet ovat aikaistaneet avomaan mansikkasadon kypsymistä. Mansikoita on kerätty tunneleista jo toukokuussa ja parhaillaan kerätään myös avomaalta Etelä-Suomessa. Mansikat avomaalla ovat valmistumassa ennen juhannusta, joten säilömisen aika on aivan kohta käsillä. Jo nyt ovat ensimmäiset mansikkalaatikot tulleet myyntiin. Myös Itä-Suomessa ensimmäiset mansikat avomaalta valmistuvat juhannukseksi. Kasvustot ovat pysyneet suhteellisen hyvänkuntoisina kastelun avulla. Helteet aiheuttivat sen, että paikoitellen marjat ovat hieman tavanomaista pienempiä. Helteiden takia erot sadon kypsymisessä sekä lajikkeiden välillä että maantieteellisesti ovat nyt pieniä. Mansikkasadon arvioidaan jäävän hiukan tavanomaista pienemmäksi osin johtuen talvivaurioista ja osin johtuen ennakoitua lyhyemmästä satokaudesta.
Vadelma on raakilevaiheessa ja raakileet ovat jo isot Etelä-Suomessa. Vadelma on kärsinyt jonkin verran talvivaurioista. Hyvälaatuista vadelmasatoa saadaan tällä hetkellä tunneleista. Myös herukat ja karviaiset kehittyvät hyvää vauhtia, ja sato näyttää valmistuvan aikaisin tänä vuonna. Sadon määrää pienentää pitkään jatkunut kuivuus. Pensasmustikan sato-odotukset ovat hyvät. Myös omenaraakileiden kehitys jatkuu hyvällä vauhdilla.
Kesä- ja heinäkuun säät ratkaisevat pitkälti marjakasvien ja omenasadon määrän ja laadun. Kasvituholaisia esiintyy tavanomaisesti ja niiden tarkkailu on tarpeen marja-, omena- ja vihanneskasvustoissa. Esimerkiksi mansikalla on havaittu vattukärsäkkäitä ja ripsiäisiä, ja vadelmalla vattukuoriaisia ja vattukärsäkkäitä.
Avomaan varhaisvihannesten satokausi on pääsemässä kunnolla vauhtiin juhannusviikolla. Tällä hetkellä varhaiskaalin satokausi on alkamassa ja satomäärät lisääntyvät juhannusta kohden. Varhaisvihanneksia, kuten nippuvihanneksia sekä porkkanaa, retiisiä, kaalia, sipulia ja salaattia on myös tarjolla, ja tarjonta vain laajenee, kun kesä etenee. Myös ensimmäiset avomaankurkut ja kesäkurpitsat ovat valmistumassa, ja niitä kerätään aina syyskuuhun saakka. Toukokuun lopun paikoittaiset raekuurot ovat vioittaneet jonkun verran kasvustoja. Kaaleilla on havaittu kirppoja ja torjuntatarpeen arviointi on tärkeää. Porkkanakempin, -kärpästen sekä pikkukaalikärpäsen lento on myös meneillään.
