TARKASTELTUANI luomiskertomusta lähemmin huomasin hyvin yhden tärkeän seikan. Tapahtumat siinä vastaa hyvin kaikkea sitä, mitä elämän synnylle on välttämätöntä. Maa siitä galaksista, josta maailma tehtiin, oli aluksi autio, tyhjä ja pimeä. Mitään elämää synnyttäviä elementtejä ei ollut, eikä niitä löydy tänäkään päivänä muilta galakseilta.
Ensimmäinen päivä. ”Tulkoon valkeus ja valkeus tuli.” Jumalakin halusi nähdä työnsä tulokset valossa. Tämä valkeus tarkoitti sitä, että Luoja erotti nyt valkeuden pimeydestä ja nimitti valon päiväksi ja pimeyden yöksi. Nimet ovat silloin annettu ja ovat käytössä tänäkin päivänä.
Toinen päivä. Vesien erottaminen: mistä vesi oli peräisin, ei ole täysin selvinnyt, mutta paljon sitä oli. Vesien erottaminen tarkoittaa sitä, että osa siitä varastoitiin maankuoren sisään. Tutkijat ovat aivan äskettäin löytäneet valtavan vesiesiintymän maankuoresta. Tämäkin tukee luomiskertomusta. Näkyviin jäi se määrä, mitä tarvittiin elämän synnyttämiselle. Näkyviin tulleen osan hän nimitti maaksi. Maana se tunnetaan tänäkin päivänä. Samassa yhteydessä luotiin myös taivaankansi. Se oli välttämätöntä ilmakehän muodostamiseksi.
Kolmas päivä. Kasvillisuuden luominen: ”Tuottakoon maa kasvillisuutta.” Miksi juuri kasvillisuus, happeahan oli vasta vähän lähinnä se mitä vedessä oli. Kasvithan tarvitsee hyvin vähän itse happea, mutta tuottavat sitä monin verroin itse. Hapen määrä lisääntyikin nopeasti. Tähän Luoja käytti ihan luonnon omia lakeja koska syntyvä elämä tuli tarvitsemaan näitä. Seuraavaksi eläimet, nekin lajinsa mukaan. Vihantaa ruohoa oli jo tarpeeksi. Samoin siivekkäät linnut. Luomistyö jatkui välittömästi.
Neljäs päivä. ”Tulkoon taivaanavaruuteen valonlähteitä”, aurinko ja kuu. Kysymys on siitä taivaan avaruudesta, joka koskee tätä maailmaa. Aurinko valaisemaan päivää ja kuu yötä. Erittäin tärkeää on huomata, että niistä tuli myös ajan näyttäjiä. Se, että Luoja hallitsee myös näitä taivaankappaleita tapahtui, kun Joosua pyysi ”aurinko pysy alallasi, kuu ole liikkumatta” syntyi ajanlaskussa päivän virhe, joka on pystytty selvittämään, että näin myös tapahtui. Maailmankaikkeudessa ei ole olemassa ajanmääritystä, siksi käytetään ilmaisuja esimerkiksi ”noin 13,7 miljardia vuotta” tai ”arvellaan sen näin olevan”.
Viides päivä. Elämän synty. Vettä ja kasvillisuutta oli, mutta se riittänyt vielä ihmisen tarpeisiin. Jumala aloittikin sen ensiksi luomalla kalat isot ja pienet. Miksi? Vedessä oli tarpeeksi happea kaloja varten ja pystyivät hengittämään kiduksilla. Kalat mainitaan hyvin usein Raamatussa. Seuraavaksi eläimet nekin lajinsa mukaan. Tähänkin löytyy luonnollinen selitys: hapen määrä, jota eläimet tarvitsivat oli lisääntynyt ilmakehässä.
Kuudes päivä. Ainoaksi työksi sinä päivänä jäi ihmisen luominen, joka myös osasi heti puhua. Kaikille tuttu kohtaus paratiisissa. Osaako simpanssi tai apina puhua kieltä, joka on ymmärrettävää? Ihminen luotiin ihan erikseen muista luoduista. Luoja antoi luoduilleen tämän nimen ihminen eikä mikään Homo Sapiens, Vieläpä niin, että ”mieheksi ja naiseksi hän heidät loi ”. Mielenkiintoisin vaihe tuli siinä vastaan, miten elämä ihmiseen tuli. Se tuli niin, että Luoja puhalsi ensimmäisen kerran sieraimiin elämän hengen. Tämän jälkeen jokainen syntyvä ihminen vetää ensimmäisen kerran samoin sieraimiinsa elämän hengen ja se poistuu kun ihminen kuolee. Mutta se koskee vain tätä aikaa. Siitä on päätettävä ihmisen itse, missä viettää iankaikkisuuden, jonka Hän on pannut meihin asumaan,
Luomiskertomus Raamatussa hämmästyttää, miten tarkka ja luonnonlakeja muotoillen maapallon synty ja elämä on kerrottu. Sen voi ainakin sanoa, että maapalloa ei ole räjäyttämällä tehty, eikä ihmistä eläimestä.
Heino Tervanen
