GRILLAAMINEN on suomalaisille iso osa kesää. Ulkona tehdään ruokaa nauttien yhdessäolosta ja kesäisestä säästä. Useimmiten grilliin löytävät tiensä ”atrian porkkanat” eli käristeet.
Toimituksen väki kaivoi paikallisen kaupan makkara-allasta ja nappasi testiin kuusi grillimakkaraa. Sokkotesti oli tiukka ja hajonta testaajien arvioiden välillä oli suurta: samalle makkaralle saatettiin antaa sekä täydet viisi että minimimäärä, yksi piste. Suosikin paikasta kilpailivat Atrian perinteinen Hiillos-makkara sekä Kivikylän Ryynimakkara, joista jälkimmäinen vei voiton puolen pisteen erolla. Hännänhuipuksi jäi puolestaan HK:n Camping-grillimakkara, jonka Kivikylän kuoreton kalkkunamakkara voitti yhdellä ja puolella pisteellä.
Tällaisia arvioita makkaroista annettiin
Perinteinen Hiillos makkara, Atria 21 pistettä
–Perinteinen, mukavan suolainen, toteaa perinteiseksi makkaransyöjäksi itseään tituleeraava testaaja, joka laittaa kuitenkin mieluummin grilliin lihaa. –Jauhoinen, ei lihaisa. –Kuori rapsahti mukavasti niin kuin pitää. –Tylsän tavallinen.
Kuoreton kalkkuna grillimakkara, Kivikylä 14 pistettä
–Tiivis, mutta kuivahko, pureksittavaa riitti. Maultaan varsin neutraali, kuvaili vaihtelunhaluinen ja valikoiva makkaransyöjä. –Jos kuori on se juttu, tämä on pettymys. –Mauton, ei jatkoon. –Ihan mitäänsanomaton maku. –Täyteläinen, lihaisa.
Kabanossi Savupekoni, HK 19 pistettä
–Savuinen, aavistuksen tulinen, makujen sekamelskaa. –Maukas, lihaisa. –Sopivan rasvainen, suola kyllä maistui aika lailla. –Mielenkiintoinen. –Liian suolainen, kamala.
Camping grillimakkara, HK 12,5 pistettä
–Tavallinen, tylsä, jauhoinen, perusmakkaroista perusmakkaroin. –Jauhot vain pöllysi suussa. –Kuori napsahti hyvin, mutta muuta sanottavaa tästä ei ole, totesi kerran sesongissa makkaraa maistava raatilainen. –Oikein sopiva, ei yllätyksiä.
Ryynimakkara, Kivikylä 21,5 pistettä
–Täyteläinen ja maukas, nyt tästä tuli mun lemppari! On suutuntumaa. Tykkään näistä partikkeleista. –Kotoisan makuinen, maukas, sopiva suutuntuma. –Aah, mikä makuelämys! –Rasvainen, jotain ryyniä sisällä, suolainen. Krapulapäivään sopiva, tuumi testaaja, joka nauttii kesäisin grillimakkaraa, mieluiten sellaista, missä on suuri lihapitoisuus. –Muuten hyvä, mutta himppasen liian suolainen. –Huonoin, ei jatkoon, lyttäsi testiryhmäläinen, jonka mielestä makkara on hyvä suolainen, kun sen saa kesällä nopeasti grillattua. (Toki ajan kanssa tehtyihin nautiskeluhetkiin vaihdetaan sitten hiiligrillillä valmistuviin Saslik-vartaisiin).
Juusto-jalapeno makkara, Kivikylä 16 pistettä
–Tulinen, sivumakuna saippua. –Lihainen, tiivis, sopivasti chilin potkua. –Rämä oli ilahduttava, jalapeno maistuu, muttei hyökkää päälle, vaan tulee viipyillen. –Hyvä yksittäin, mutta montaa näitä ei voi syödä. –Liian mausteinen, yök, huomioi sipulimakkaran ystävä, jolle uppoaa aina nuotiolla itse paistettu hampaaseen napsahtava ja hieman karrelle paistunut grillimakkara. –Jokin väkevä mauste, suolainen, kieleen jäi tulinen maku.
Mitäs, jos ei makkaraa?
KAKSI lehden henkilökunnan jäsentä kieltäytyi makkaroiden maistelusta. Toinen pitää sen ravintoarvoja ja nitraattipitoisuuksia ihmisille sopimattomana, toinen taas harrastaa kasvispainotteista elämäntapaa eikä pidä makkaran mausta, suolaisuudesta tai suutuntumasta.
Tämä herätti keskustelua siitä, kuinka perisuomalainen ilmiö makkara on, ja millaisia reaktioita makkarasta kieltäytyminen aiheuttaa. Todettiin suosion johtuvan osittain ihmisen historiasta. Makkara on luolamiesruokaa, jota tulen loimussa mutustellaan rasvapisarat roiskuen, kuului kuvailu.
–Myös makkarasta kieltäytyminen saattaa herättää luolamiesreaktioita, huomioitiin.
–Lähipiiri on jo tottunut. Joskus on herättänyt hilpeyttä, kun olen retkellä kaivanut pinaattilätyt esiin ja lykännyt ne nuotion ritilälle lämpenemään. Jos grillaan, niin grillaan kasviksia, kuten kesäkurpitsasiivuja, täytettyjä tomaatteja tai paprikoita, herkkusieniä ja maissia. Joskus teen kasvisnyyttejä, eli folioon erilaisia kasviksia, voita, öljyä, mausteita ja tuoreita yrttejä. Aina silloin tällöin annan vege makkaralle tai nakeille mahdollisuuden ja testaan niitä, mutta joka kerta joutuu todeta, että ei näitä pysty syömään kuin pakon edestä, naurahtaa vannoutunut vegaaniruoan fani.
