KOTISEUTULIITON 75-juhlavuoden Kotiseutukaffit juotiin Lappajärven kotiseutumuseolla 26. toukokuuta. Tilaisuuden avasi Lappajärvi-seuran puheenjohtaja Tuija Ahola kertoen lyhyesti Kotiseutuliiton, Järviseutu- ja Lappajärvi-seuran syntyhistoriasta.
–Tarkemmin historiasta kuullaan 12. kesäkuuta järjestettävällä hautausmaavaelluksella, jolloin kirkossa kuullaan tarinoita ja vierailemme Lappajärvi-seuran aktiivijäsenten haudoilla.
Kotiseutukeskusteluun osallistuivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Ville Ala-aho sekä julkaisuillaan kotiseututyötä edistäneet Kari Melleri, Pekka Peltola ja Antti Tuuri.
–Aikataulullisista syistä emme tällä kertaa saaneet yhtään naista mukaan keskusteluun, kertoo Ahola.
Keskusteluun osallistuneilla on lappajärveläiset juuret tai taustaa. Ala-Aho on syntyisin Nissin Hyytiälästä, Melleri Itäkylästä. Tuuri on syntynyt Kauhavalla, mutta asunut nuorena Vimpelissä ja Lappajärvellä. Peltola on syntynyt Lapualla, mutta asui sodan jälkeen vuosia Karvalassa. Keskustelussa kävi ilmi, että kotiseutuja voi olla useita, ja kotiseututunne voi syntyä monista asioista kuten ihmisistä, paikoista, suvusta ja erilaisista yhteisöistä.
–Lähdin jo parikymppisenä täältä maailmalle ja voin yhä sanoa, että minä olen lähtenyt Itäkylästä, mutta Itäkylä ei minusta, kertoo Melleri esimerkin kotiseututunteesta.
MERKITYKSELLISIÄ ja tärkeitä paikkoja oli useita, mutta järvi oli kaikille keskustelijoille tärkein.
–Kun tulee Kauhavan suunnalta ja järvi tulee näkyviin sykähdyttää joka kerta, Peltola tunteilee.
Pikkusaari, Kirkkoniemi ja hautausmaa, Selkäsaaret, Halkosaari, Niskan silta ja pato mainitaan vierailukohteina ja tärkeinä paikkoina. Keskustelu kääntyy väistämättä järven kuntoon.
–Taivaanvallat on järven synnyttänyt niin ihmisen pitäisi pitää siitä parempaa huolta, Tuuri muistuttaa. Keskustelijat muistelivat, miten pikkupoikana onkireissulla mato oli näkynyt ongenkoukussa, nyt ei meinaa varpaitansa nähdä sameuden vuoksi.
–Järven tilanne on pikkuhiljaa mennyt parempaan suuntaan, pieniä tekoja sen eteen tehdään koko ajan, mutta isompiin tekoihin tarvittaisiin rahaa, Ala-aho pohtii.
KESKUSTELUN lopussa pohdittiin vielä tulevaisuuden kotiseututyötä.
–Suunnitelmissa on aloittaa kulttuurikasvatussuunnitelman toteuttaminen ja kokeilla Kotiseutu-liiton kulttuuriperintöhanke Mestarit & kisälli -mallia, kertoo Ahola.
Tilaisuuden päätteeksi Lappajärvi-seura palkitsi Antti Tuurin ja Anu Vähälän ansiokkaasta kotiseudun edistämistyöstä. Tuuri on kirjallisuuden avulla tehnyt Järviseutua ja Lappajärveä tunnetuksi ja Vähälä on hoitanut ansiokkaasti kotiseutuarkistoa yli kolmekymmenen vuoden ajan. Tilaisuuden alussa kultiin Lappajärvi-humppa lappajärveläissyntyisen harmonikkataiteilijan Antti Purolan esittämänä ja lopussa Purolan oma sävellys Lappajärvi Trilogia.
