YHTEISTYÖSTÄ puhutaan kaikenlaisissa yhteyksissä. Kotona ja harrastuksissa yhteistyössä valmistuu monenlaiset projektit. Työelämässä yhteistyötä täytyy osata tehdä moneen suuntaan. Kunnantalolla yhteistyömuotoihin sukeltaa päivittäin. Muotoja on lukemattomia, esimerkiksi työpaikan sisäinen yhteistyö, oman tiimin yhteistyö, sidosryhmäyhteistyö ja seutukuntayhteistyö.
Mitä se yhteistyö oikeastaan on? Yleisesti määriteltynä yhteistyö tarkoittaa kahden tai useamman henkilön tai ryhmän välistä yhteistoimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Se voi tapahtua monilla tasoilla ja paikoissa, kuten työpaikalla, kouluissa, yhteisöissä ja kansainvälisissä suhteissa. Yhteistyön tavoitteena on usein saavuttaa synergiaetuja, jolloin yhteistyön tulokset ovat suurempia kuin osapuolten yksin saavutettavissa olevat tulokset.
JUHLAPUHEISSA korostetaan ja kiitellään usein yhteistyötä tavoiteltuna ja onnistuneena asiana. Miksi se sitten on välillä niin kovin vaikeaa? Välillä ihmetyttää, mitä se yhteistyö edes konkreettisesti on.
Yhteistyötä voidaan tutkiskella monelta kantilta, mutta eri tasoisissakin tavoissa tehdä yhteistyötä olisi hyvä pohtia asioita elementtien kautta.
Yhteistyössä täytyisi pyrkiä saavuttamaan yhteisiä tavoitteita ja päämääriä. Haaste voi tulla jo tällä ensimmäisellä portaalla, jos yhteistyön osapuolet omaavat erilaisia tavoitteita ja prioriteetteja, jotka voivat olla ristiriidassa keskenään. Näiden erilaisten intressien yhteensovittamisessa voi olla kova työ, että päästään edes alkuun. Yhteistyöhön voi kuulua tiedon, työvoiman ja materiaalien jakaminen. Resurssien puute ja jakamistapa voi joskus rajoittaa yhteistyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Yhteistyössä määritellään usein selkeästi kunkin osapuolen roolit ja vastuut, jotta kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan. Jos yhteistyössä mukana olevilla henkilöillä ei ole selkeää käsitystä omista ja toisten rooleista ja vastuista, kaikki on hankalaa. On tärkeää, että yhteistyön osapuolet luottavat toisiinsa ja voivat luottaa siihen, että kaikki toimivat yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Luottamuksen rakentaminen vie aikaa ja vaatii johdonmukaista toimintaa. Haasteita voivat aiheuttaa myös kulttuurierot, muutosvastarinta ja konfliktit. Johtajuuden puute ei yhteistyötä helpota ja teknologian haasteet sekä teknologioiden että niitä käyttävien osaamistasoissa antavat myös mausteita yhteistyösoppaan.
TEHOKAS viestintä on keskeistä yhteistyössä, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät toistensa tarpeet ja odotukset. Epäselvä tai riittämätön viestintä voi johtaa väärinkäsityksiin, tiedon puutteeseen ja konfliktitilanteisiin. Eri osapuolilla voi olla myös erilaiset viestintätyylit ja -välineet, mikä voi vaikeuttaa yhteisymmärryksen saavuttamista. Viestintä on todella usein keskeisessä asemassa kaikkien haasteiden taklaamisessa.
HAASTEIDEN voittaminen vaatii suunnitelmallista ja systemaattista lähestymistapaa, jossa kiinnitetään huomiota ongelmakohtiin. Se kuitenkin kannattaa. Kukapa ei haluaisi nauttia yhteistyön tuomista iloista, niistä mistä juhlapuheissa puhutaan. Iloa tuottavat erilaiset näkökulmat, taidot ja kokemukset, mitkä voi johtaa luovempiin ja tehokkaampiin ratkaisuihin monimutkaisiin ongelmiin. Yhteistyö voi vähentää kustannuksia ja parantaa tehokkuutta ja tarjoaa mahdollisuuden oppia toisilta ja jakaa parhaita käytäntöjä. Se mahdollistaa joustavuuden ja sopeutumiskyvyn, kun eri osapuolet voivat mukautua muutoksiin ja haasteisiin yhdessä.
Järviseudun alueella yhteistyötä tehdään jo onneksi paljon. Omassa työssäni yhteistyö on tavanomainen työskentelymuoto. Tekemistään voi aina parantaa ja siksipä asioita on välillä hyvä vähän pohdiskella. Lähdenkin tästä seuraavaksi tekemään yhden pykälän aikaisempaa parempaa yhteistyötä!
Sanna Kivimäki
Lue myös nämä
