JARI SALMINEN on kotoisin Pirkanmaan Sastamalasta, josta hän vaimonsa Sanjan ja Elli-tyttären kanssa muutti Kortesjärvelle vuonna 2015.
–Vaimon kanssa mietittiin, että voisi olla elämässä jotain muuta. Componentalla – silloisella Komasilla – on Alahärmässä yksikkö, joten muutto sujui työpaikan suhteen sisäisellä siirrolla. Vaimolle järjestyi lähihoitajana töitä, ja tyttärelle löytyi koulu. Vaimo oli aina halunnut maalle, ja päästiin pohjalaistaloon asumaan.
Salminen toimii Componentalla CNC-koneistajana.
Salminen kertoo heidän tykästyneen Kortesjärveen ja ostaneen omakotitalon melkein Purmojärven rannalta. Aluksi ajatuksena oli viipyä vain tyttären ala-asteajan ja miettiä sitten uudelleen. Nyt perhe on asunut paikkakunnalla yhdeksän vuoden ajan.
–On ruvettu viihtymään. Tytär on saanut kavereita ja nyt ovat ylioppilasjuhlat tulossa. Hänellä kaverit ja kuviot täällä. Judoseura on toinen suuri syy. Olen saanut niin paljon apua käytännön asioissa. Antti Hanhikoski on auttanut vapaa-ajalla paljon remppahommissa.
HALUAN kuulla lisää judosta. Salilla vilahti jo tytärkin eli harrastus on perheelle yhteinen.
–Aloitin judon 2006 eli siitä on jo 19 vuotta. Minulle judo on kamppailulaji ja pitkään halu voittaa oli tärkeintä.
Salminen kertoo, että judo on elämäntapa, ja siinä opetellaan varsinkin alkuvaiheessa käytöstapoja ja kohteliaisuutta. Judon pääperiaate on yhteisen hyvän asettaminen oman hyvän edelle.
Samana keväänä, kun perhe muutti Kortesjärvelle, Salminen osallistui SM-kisoihin ja voitti Vammalan Veikkojen riveissä pronssia. Hän sanoo, että se oli enemmän kuin hän uskalsi toivoa. Tuntui, että mitäpä hän sen jälkeen enää mustalla vyöllä tekisi.
Tehkääpä perässä! Tästä käynnistyvät Jari Salmisen treenit: päälläseisonnasta kuperkeikan kautta takaisin päälläseisontaan.
Päälläseisonnasta kuperkeikan kautta päälläseisontaan (youtube.com)
Huonosta ennusteesta huolimatta takaisin tatamille
SITTEN elämään tuli täyspysähdys, joka keskeytti judoharrastuksen vuodeksi.
Salminen oli judotreeneissä, kun hän sai sydänkohtauksen, joka johti sydänpysähdykseen. Hän kiittää pelastumisestaan Juuso Kujalaa ja Toni Raumaa, jotka ammattilaisina osasivat elvyttää oikein. Lisäksi ambulanssi oli keskustassa, joten matka sairaalaan taittui joutuisasti.
Silti sydän oli lyömättä puoli tuntia.
–Turhan kauan olivat aivot ilman happea. Ennuste on huono, oli kirurgi sanonut illalla vaimolle.
Alkoi hidas toipuminen. Sairauskohtausta edeltävä viikko oli pyyhkiytynyt muistista. Vain yksittäisiä asioita tuli mieleen. Mitään ennakko-oireita ei ollut ollut. Kaverit tosin sanoivat, että hän oli Whatsapp-ryhmässä sanonut olevansa tosi väsynyt.
Toipumisessa auttoi aktiivisen judon harrastajan hyvä kunto. Salmisella todettiin korkeasta kolesterolista johtuva hyperkosterolimia. Sitä ei saatu alas pillereillä, mutta pistettävä lääke on auttanut.
Sydänkohtauksesta toipuminen kesti toukokuusta vuoden loppuun, jolloin Salminen palasi työelämään, ensin 60-prosenttisella työajalla, josta palasi vuodenvaihteessa normityöaikaan.
–Kohta on kolmivuotispäivä, Salminen toteaa ja virnistää.
Ensin ei saanut tehdä mitään. Salminen sanoo kysyneensä lääkäriltä, saako puntteja nostella.
–Liikuntaa pitikin harrastaa, mutta rauhallista elämää on pitänyt opetella. Ei enää tehdä täysillä eikä käydä rajoilla.
19 vuoden harjoittelu edelsi mustaa vyötä
MIKÄ nyt on tärkeää elämässä?
–Perhe on tosi tärkeä. Ja judo on tosi tärkeä. Sydänkohtauksen jälkeen tuli ajatus, että judon mustan vyön voisi suorittaa.
Tänä keväänä Salminen saavutti judossa arvostetun mustan vyön.
–Mustassa vyössäkin on asteita, ja tämä on ensimmäinen aste eli ensimmäinen Dan kymmenestä. Minulla sen suorittamiseen meni siis 19 vuotta.
Salminen sanoo, että mustan vyön ensimmäisen Danin suorittamiseen menee kymmenen vuoden molemmin puolin. Jos kilpailee paljon, voi selvitä 7–8 vuodella. Tavallisilla harrastajilla kuluu yli 10 vuotta.
Mitä sairastuminen opetti?
–Se opetti, että pitää elää hetkessä. Eikä pitäisi pienistä murehtia. Välillä pitää muistuttaa itseä, että tuollaisesta ei yleensä selvitä hengissä. Arjessa tahtoo unohtua. Työmatkalla pysähdyn joskus miettimään, että pitää olla onnellinen, että on hengissä, eikä valittaa turhista.
Videolla 170-senttinen Elli Salminen heittää vaivatta 189-senttisen isänsä Jari Salmisen. 35 kilon painoero ei näy eikä tunnu.
SIIRRYMME salille kuvaussessioon. Salmisen tytär Elli Salminen näyttää, miten 189-senttinen mies tömähtää mattoon kerran toisensa jälkeen. Tyttären ylioppilasjuhlia juhlitaan toukokuun lopussa.
Salmisen rooli suhteessa judoon on muuttunut, kun tytär on viime vuodet kilpaillut aktiivisesti.
–Siitä saa yhtä paljon kuin omasta kilpailemisesta. Hän aloitti judon harrastamisen jo ekaluokkalaisena Sastamalassa ja uudelleen Lappajärvellä.
Elli Salmisella on sininen vyö, ja viime vuonna hän osallistui nuorten SM-kisoihin Kokkolassa. Tänä keväänä hän ei päässyt Lempäälän SM-kisoihin influenssan vuoksi. Koko vuosi kisoja varten treenattiin, ja oman seuran treenien lisäksi kuljettiin treeneissä Kaustisella ja Kokkolassa. Kun yo-juhlat on juhlittu, Elli on kesällä menossa armeijaan.
Salminen sanoo, että vaimolle kuuluu iso kiitos, koska hän on mahdollistanut miehen ja tyttären kilpaurat. Arjen täytyy rullata ja kotityöt pitää hoitaa joka päivä, ja niistä huolehtii Sanja.
–Kilpailumatkat ovat pitkiä. Siinä ehtii autossa istuessa jutella monenlaista, sanoo Jari Salminen tyytyväisen oloisesti.
Judo on suosittua Lappajärvellä
LAPPAJÄRVEN VEIKKOJEN alajaostona toimiva seura on Judoliiton alainen. Jouko Kujala toimii opettajana. Pitkän uran koulumaailmassa tehnyt Matti Mäkelä toi judon Lappajärvelle ja on Jari Salmisen mielestä seuran suurin opettaja. Musta vyö on seurassa useammalla judokalla. Harrastustoiminta on aktiivista.
Harjoitukset pidetään kaksi kertaa viikossa, joskus kolmestikin. Judon ohella aktiivit käyvät lenkillä ja punttisalilla eli kunto on hyvä. Miehet ja naiset ovat samassa ryhmässä. Harrastajia on paikalla kymmenkunta, joskus viisitoistakin.
Aino Alppinen
