NYT KUN Kauhavan Jukolan viestiin on enää muutama viikko aikaa, on sopivaa muistella Lakeaharjun Jukolan viestiä. Kolmekymmentäkolme vuotta sitten sadat järviseutulaiset tekivät talkootyötä suurtapahtuman onnistumiseksi. Yksi heistä oli Ritva Hernesniemi, joka suosittelee vapaaehtoistyötä Kauhavan Lakia-Jukolassa. Jututimme 80-vuotiasta Hernesniemeä kotonaan Lappajärvellä.
Millaisissa tehtävissä olit ja mikä siinä oli parasta?
–Työskentelin kutsuvierasteltassa ruokahuollossa, missä vastaavana huoltopäällikkönä oli Lentosotakoululta Arvo Mäkinen. Parasta oli, kun tapasin julkkiksia, joita en muuten olisi nähnyt, kuten pääministeri Esko Ahon ja YLE:n urheilutoimittajista muistaakseni Juha Jokisen.
Ehditkö seurata itse suunnistuskilpailua?
–Työvuoroni oli yöllä kahdestatoista viiteen, joten en juuri nähnyt viestiä. Auringon noustua näin peilityynen Lappajärven, joka oli harvinaisen kaunis korkealta katsottuna.
Mitä kautta tulit mukaan Jukolaan?
–Otin yhteyttä Lappajärven vastuuhenkilöön. Siihen aikaan olin mukana kaikenlaisessa talkootyössä, mikä oli silloin tapana ja eikä se koskaan väsyttänyt.
Onko ”talkoopalkkiona” saatu sininen tuulipuku vielä tallessa?
–Pari vuotta sitten laitoin kierrätykseen, koska se tuli loppuun käytetyksi. Se olikin puuvillaisena hyvää materiaalia.
Suurtapahtuman järjestäminen oli vastuuhenkilöille kova koetus
LAKEAHARJUN Jukolan viestin järjesti 8.–9.6.1991 seurayhtymänä Alajärven Ankkurit, Kauhavan Wisa, Lappajärven Veikot ja Vimpelin Hiihtoseura. Veikkojen suunnistajista Erkki Ylipelkola toimi karttavaliokunnan ja Tapani Alkio talousvaliokunnan puheenjohtajana. Muita Veikkojen suunnistusjaoston pitkäaikaisia jäseniä ovat olleet muun muassa Eeva-Liisa Ylipelkola, Matti Saarenpää, Eino Korri, Erkki Rantakangas, Simo Rantala, Tuula Luoma ja Heikki Kuoppala.
Koko Veikkojen talkookapasiteetti tuli hyödynnettyä Kraateri-Jukolan järjestelyissä. Avainhenkilöt kuormittuivat kolmevuotisen järjestelyurakan ponnisteluista niin, että suurtapahtuman jälkeen näkyi voipumisen merkkejä vuosien ajan. Kommelluksiakin kilpailupäivänä sattui, kuten eräs avainhenkilö muistelee.
–Unohdin Venlojen viestin varakartat Lappajärvelle. Ja sitten tuli kiire! Hietojan pitkällä suoralla oli rajoitus 60 kilometriä tunnissa, minulla vauhtia tutkassa hieman yli 100 kilometriä tunnissa. Poliisi moitti kovasti, mutta uskoivat selitykseni ja matka jatkui, ehdin kuin ehdinkin! Myöhemmin Markku Taponen vielä jätti syyttämättä.
Tapani Tyynelä
