Äiti, kuinka ehdit, jaksoit silloin,
uurastithan tosi myöhään illoin.
Vaatteet ompelit Sä meille, muistan sen;
niin pieni kone, käsikäyttöinen.
Teit leivät oman pellon viljasta
ja voita lypsämästäs maidosta.
Sait pyykkilautaa käyttää useaan
-ja mitenkä sait pyykit kuivumaan?
Mittaamaton oli määrä työsi,
se useasti lyhyeks vei yösi.
Vaan mitä lapsuudesta mieleen jää,
se yhä sisintäni lämmittää:
-Sä läsnä olit meille lapsille,
sai huolet kertoella Sinulle.
Sain osakseni olon turvaisan
-ja mitä muuta yhä arvostan:
-Sä opetit mun iltarukoukseen;
-se taito syöpynyt on sydämeen.
Jäi esimerkkis tänne elämään.
Jään niistä, Äiti, Sua kiittämään.
Tuula T. Haapoja
