Soini-Seuran juhlat pidettiin Kuninkaantuvalla Soinissa 25.4.2024. Soini-Seuran puheenjohtaja Lasse Autio toivotti vieraat tervetulleiksi. Kuninkaantupa, siellä olevat näyttelyt ja esineistö ovat pitkälti Lasse Aution keräämiä. Lasse Autio toimii myös Järviseutu-Seuran varapuheenjohtajana. Lasse kiittää paikalla olijoita ja kertaa Soini-Seuran historiaa.
–Juhlimme tänään Soini-seuran 40-vuotisjuhlia, mutta seuran historia alkaa kuitenkin jo vuodesta 1957. Sikäli hassua, että harvoinpa juhlitaan ensin 50-vuotisjuhlia ja myöhemmin 40-vuotisjuhlia. Tämä selittyy sillä, että Soini-seura perustettiin virallisesti ensimmäisen kerran 5.9.1958, jolloin perustajäseniä olivat kauppias Erkki Herttuala, pankinjohtaja Rauha Antila, kauppias Eino Kulmala, autoilija Juho Haavisto ja maanviljelijä Matti Vakkuri, Lasse Autio kertoi seuran historiasta.
Soini-Seuran toiminta alkoi vilkkaana vuosina 1957–1958. Soini-seuran ansiosta siirrettiin vanha viljamakasiini nykyiselle paikalleen entiselle nuorisoseura Rientolan tontille. Tämä oli seuralle erittäin raskas urakka, ja avustusta saatiin Soinin kunnalta. Tuolloin toimintaa oli muutaman vuoden ja jo tuolloin yhteistyökumppanina oli Järviseudun alueen kotiseututyöntekijät ja pitäjäseurat. Sotien jälkeinen aika oli hyvin voimakasta aikaa; tuolloin perustettiin monia kotiseutuyhdistyksiä.
–En osaa tarkemmin sanoa, miksi toiminta hiipui 1960-luvulle tullessa. Soini-Seura jouduttiin perustamaan uudestaan 4.5.1984, jolloin perustamisasiakirjan allekirjoittivat Terho Hietaniemi, Yrjö Huttunen ja Helena Liimatainen, Autio kertaa uudelleen perustamista.
–Tuosta päivästä lukien vietämme tänään 40-vuotisjuhlia hiukan ennen varsinaista päivämäärää, hän jatkoi.
Vuosi 1984 oli merkittävä, tuosta vuodesta lähtien Soini-seuran toiminta on jatkunut hyvinkin vilkkaana ja monipuolisena jokainen vuosi.
–Seuralla on tähän mennessä ollut kolme kiinteätä toimipaikkaa. Seura oli vahvasti mukana kirkonkylän entisen kansakoulun saneerauksessa monipuoliseksi kulttuuritaloksi. Talo valmistui 1999 ja seuralla oli kesäisin varsin suuria ja näyttäviä näyttelyjä eri aloilta. Valitettavaa on, että kunta otti talon päiväkotikäyttöön ja jouduimme ”evakkoon” epäkäytännöllisiin tiloihin teollisuustielle. Vuosien 2012–2017 jälkeen saimme kunnalta kutsun neuvotteluihin, jossa käsiteltiin tämän paikan eli kunnantalo II:n kohtaloa, puheenjohtaja Autio jatkoi.
Kunnantalo II Soinissa oli käyttämättömänä sisäilmaongelmien vuoksi. Soini-Seura teki kaupat kunnan kanssa ehdolla, mikäli ELY-keskukselta saataisiin rahoitus talon saneeraamiseksi. Myönteinen päätös tuli tuolloin pikaisesti ja töihin päästiin vuoden heti 2018 alusta.
–Ahkeran talkootoiminnan avulla pääsimme muuttamaan näihin tiloihin kesäkuussa 2019, Autio totesi yleisölle.
Entinen kunnantalo II nimettiin Kuninkaantuvaksi yleisökilpailun avulla. Aktiivista toimintaa talossa on ollut paljon, varsinkin erilaisten näyttelyjen kautta. Soini-Seuran historiaamme mahtuu valtavasti monenlaista kotiseututyötä. Tärkeänä osana toiminnassa on kotiseutukirjallisuuden julkaiseminen ja kotiseutuarkiston ylläpito.
–Tänä päivänä kotiseutuyhdistysten työ on todella tärkeää ja merkittävää varsinkin muuttuvassa kaupallisessa yhteiskunnassa, Autio toteaa tervetulopuheensa päätteeksi.
Jarkko Järvenpää esitti Täällä Pohjantähden alla, säestäen itseään kitaralla, Tapio Rautavaaran version 50-luvulta. Juhlassa kuultiin vielä pari kappaletta myöhemmin illan mittaan: Kotiseutu pohjolassa sekä Taistelija.
Suomen Kotiseutuliiton tervehdyksen juhlaan toi Teppo Ylitalo, joka toimii Kotiseutuliiton toiminnanjohtajana.
– Hyvää iltaa, kauhean kivaa olla täällä. Kotiseutuliitossa olen toiminut puolitoista vuotta. Pönöttävää juhlapuhetta ei ole tulossa, pohditaan kuitenkin yhdessä mitä kotiseututyö tänään oikein on. Meillä on yli 700 kotiseutuyhdistystä jäsenenä. OIemme maan suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Jäsenet ovat erilaisia ja skaala on hyvin laaja, Teppo Ylitalo kertoi.
Teppo Ylitalo maalaa hyvin selvästi kuvan kotiseututyöstä helposti ymmärrettävässä muodossa. Kotiseutu ei välttämättä paikka, vaan se on kokemustila. Kotiseutu on sitä mitä minä ajattelen ja teen. Ylitalo siteeraa Benedict Andersonia -kotiseutu on tahdon asia. Hän kertoi samalla juhlavuodesta, Suomen Kotiseutuliitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta.
-Kotiseututyöllä on aina ollut yhteiskunnallinen funktio, alusta lähtien, Ylitalo jatkaa tarinaa.
Ylitalon puhe herättää ajatuksia yleisössä.
Ylitalo tuo Suomen Kotiseutuliiton onnitteluadressin ja kotiseutukahvia sekä -teetä Soini-Seuralle.
Juhlassa palkittiin ansioituneita soinilaisia kotiseututyöntekijöitä Suomen Kotiseutuliiton hopeisella ja pronssisella ansiomerkillä. Pronssinen ansiomerkki: Maija-Liisa Keisala (ei paikalla), Kerttu Luoma, Vesa Löytömäki, Jussi Paarvala (ei paikalla), Taisto Raitamäki, Jorma Turpela ja Taisto Åkerman (ei paikalla). Hopeinen ansiomerkki: Tauno Alkula, Leena Autio, Yrjö Huttunen, Marja-Liisa Kaasinen, Anne Luodeslampi, Aarre Löytömäki ja Laura Tuomela.
Virallisen osuuden jälkeen juhla jatkui vapaan seurustelun merkeissä.
