JANI HEININEVA tuli Lappajärvelle seurakunnan nuorisotyöhön harjoittelijaksi vuonna 2010, samoin kahtena seuraavana vuonna. Lappajärvi jäi muhimaan hänen mieleensä yli kymmeneksi vuodeksi. Kun kirkkoherra syksyllä 2022 soitti, hän oli valmis palaamaan, vaikka omalla kotipaikkakunnalla oli tarjolla työpaikka paremmalla nimikkeellä.
–Lappajärvi on huikea mesta, joka oli jäänyt sykkimään niin pitkältä ajalta. Ei sitä oikein voi sanoiksi pukea.
–NUORILLE tulee nykyään paljon paineita joka puolelta, koululta, yhteiskunnalta ja elämästä. Aina pitää jollekin jotain suorittaa. Pitää olla paikka, jossa riittää, että on. Toisaalta on myös nuoria, isosia ja aktiiveja, jotka haluavat toteuttaa itseään. He taas tarvitsevat paikan, jossa tehdä ja kokeilla, järjestää kilpailuja tai kokata, tuottaa tekemistä ja sisältöä toisille nuorille. On siis olevia ihmisiä ja tekeviä ihmisiä ja niiden välillä hyppääviä, Heinineva kuvailee.
Tätä varten siis Lappajärvellä on Hengis, seurakunnan kokoontumistila.
Kirkon nuorisotyö kattaa ikäryhmät alakoululaisista 29-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin. Heinineva kiiruhtaa toteamaan, että ikähaitarin yläpäässä olevien tavoittaminen toki vaatii paljon ja pitkäjänteistä työtä.
Omaa rooliaan Heinineva kuvaa sanomalla, että hän on nuorisotyönohjaaja, ei -tekijä. Johtoajatus on, että nuoret saavat tehdä.
–Yritän olla oma itteni enkä halua olla parempi kuin oon. Huonot päivät saa näkyä.
“Parasta on, kun nuori oivaltaa jotain”
NUORTEN tilanne on nopeasti muuttunut niinä kymmenenä vuotena, jotka Heinineva on toiminut nuorten kanssa. Ikäluokat ovat pienentyneet jopa järkyttävässä määrin. Sosiaalinen media passivoi ja koukuttaa yhtaikaa.
–Silti nuori on kaiken some-hässäkän alla aivan samanlainen kuin ennenkin. Kysymykset ja toiveet, halu olla oma itsensä, löytää paikkansa, tulla hyväksytyksi, riittää sellaisena kuin on, sanoo Heinineva.
Parasta omassa työssä on, kun nuori oivaltaa jotain itsestään tai elämästään tai hengellisyydestä.
–Minä kelpaan, minä riitän, minua rakastetaan, minä en ole yksin. On jotain suurempaa, oivallukset ovat parhaita. En halua sanoa, että sun pitää uskoa näin. Heittelen, miten koen ja näen elämän, miten olen oppinut virheistä ja epäonnistumisista. Silmistä näkee loisteen, kun nuori oivaltaa. Se palkitsee.
Hengikselle saa Heininevan mukaan tulla oivaltelemaan, ihmettelemään ja haastamaan. Kävijöinä on toiminnassa mukana kaikenlaisia nuoria. Hän sanoo olevansa kiitollinen niille nuorille, jotka rakentavat yhteisöä. Matkaa ideaaleihin on hirveästi, mutta on myös nuoria, jotka ovat löytäneet sen kodikseen.
Jokainen nuori haluaa tuntea itsensä tärkeäksi
ENTÄ Heininevan toiveet kotien, koulun ja yhteiskunnan suuntaan, jotta nuoret voisivat paremmin?
–Yhteiskunnan ei pidä unohtaa, että nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, jotka pitävät huomenna tätä maata pystyssä. Tänään he ovat vielä pieniä, mutta kohta suuria ja vaikuttajia, jotta niin maa kuin kirkkokin voivat paremmin.
Koulun taas pitäisi antaa nuorten olla vielä nuoria. Pitäisi olla rauha kasvaa ja oppia. Opetusmetodeissa ja käytännöissä voisi hyvin palata parikymmentä vuotta taaksepäin.
Vanhempien Heinineva toivoo opettavan lapsilleen hyviä juttuja jo pienestä pitäen, koska ne kantavat eteenpäin. Lapsista ja siitä, miten heillä menee ja mitä he tekevät, pitää olla kiinnostunut.
–Jokainen lapsi ja nuori haluaa tuntea itsensä tärkeäksi, ja se toteutuu, jos vanhempi osoittaa mielenkiintoa.
Aino Alppinen
Jani Heinineva
- Lappajärven Hengiksen nuorisotyönohjaaja
- Teki harjoittelujaksoja Lappajärvellä 2010–2012 ja palasi syksyllä 2023
- Toimittanut nuorille suunnatut hartauskirjat Pyhän jysäys ja voima365, jotka on tehty yhteistyössä nuorten kanssa
- Opiskelee Itä-Suomen yliopistossa teologiaa
