KUN vimpeliläislähtöinen Pekka Pohjoispää sekä Tuukka Haapamäki, Mikko Jokipii ja Toni Kurkimäki päättivät tehdä Lapuan patruunatehtaan räjähtämiseen pohjautuvan elokuvan, riski oli melkoinen. Budjetiltaan yli miljoonan euron elokuvaprojektiin ryhtyminen oli rohkea veto, kun puitteet olivat epävarmalla pohjalla.
–Se oli hyppy tuntemattomaan: saadaanko elokuvalle rahoitus, saadaanko se maaliin, saadaanko näyttelijät? Olin irtisanoutunut opettajan työstä vajaa vuosi ennen kuvausten alkua ja mietin, olinko tehnyt katastrofaalisen virheen, nykyisin lapualainen tuottaja Pekka Pohjoispää kertoo.
Hyvien, korkean profiilin näyttelijöiden saaminen oli aluksi suuri jännityksen aihe. Hannu-Pekka Björkmanin kiinnitys oli päänavaus, jonka jälkeen näyttelijöiden rekrytointi helpottui.
–Saimme sitten todella paljon kiinnostusta näyttelijöiltä.
Kuvaukset pääsivät alkamaan maaliskuussa 2022. Tuotannon alussa rahoituksessa elettiin kädestä suuhun ja jouduttiin jopa turvautumaan pikalainoihin.
–Alkumetreillä varsinaisen lainan saaminen myöhästyi 2–3 päivällä, joten pikavippejä oli otettava väliaikaisesti, että maksuliikenne saatiin toimimaan. Ei niillä kuitenkaan varsinaisesti tuotantoa rahoitettu, Pohjoispää naurahtaa.
Budjetti nousi 1,3 miljoonaan euroon. Neljän miehen työryhmä otti yhdessä yli 500 000 euron lainan. He arvioivat erilaisten realististen skenaarioiden pohjalta, että elokuva keräisi yleisöä luultavasti 40 000–80 000. Katsojia kertyi kuitenkin reilut 170 000.
–Tämmöisestä luvusta emme uskaltaneet edes haaveilla. Julkisuuteen olimme sanoneet, että satatuhatta katsojaa olisi unelma.
Lapua 1976 palkittiin Jussi-gaalassa yleisön suosikkina, ja lisäksi se sai Filmiauran Vuoden Uroteko -palkinnon.
Pohjoispää arvelee suosion selittyvän osittain aiheella, joka on helposti ihmisten tunnistettavissa. Myös mielenkiintoiset, tunnetut näyttelijät vaikuttivat menestykseen. Ja loppumetreillä Finnkinolla oli tärkeä rooli, että elokuva saatiin jakoon valtakunnallisesti.
Onnistumisen innoittamalla työryhmällä on nyt useita mahdollisia uusia tuotantoja suunnitteilla.
–Nyt on pakko saada rahoitus ennen kuin uskallamme lähteä eteenpäin. Päätyykö suunnitelmista joku tuotantoon asti, se ratkeaa toivottavasti ihan lähiaikoina, Pohjoispää kertoo.
Linnea Leino oppi Lapuan murteen kahdessa viikossa.
Lapua-elokuvan ydintiimi oli tavattavissa Keskisellä toissa lauantaina. Ihmiset jonottivat elokuvajulisteita nimmareilla sekä päästäkseen yhteiskuviin ohjaajan, tuottajien, käsikirjoittaja-leikkaajan ja yleisön suosikkina naispääosasta Jussi-palkitun Linnea Leinon kanssa.
Elokuvasta sateli kiitosta ja onnitteluita. Ihmiset juttelivat tekijöiden kanssa ja jotkut kertoivat muistojaan patruunatehtaan räjähtämispäivään liittyen. Moni halusi halata Kaisan roolin onnistuneesti tehnyttä Linnea Leinoa.
Leino kertoo saaneensa palautetta elokuvasta valtavasti.
–Se on ollut mielettömän ihanaa. Ihmiset ovat jakaneet omia kokemuksiaan, muistelleet esimerkiksi, missä olivat silloin kun räjähdys tapahtui. He ovat kertoneet, mitä ajatuksia elokuva on heissä herättänyt ja millaisia muistoja se on tuonut mieleen. On ollut tosi koskettavaa kuulla ihmisten tarinoita.
Ennen elokuvaprojektia patruunatehtaan räjähdys oli Lapualla vaiettu aihe.
Helsinkiläinen näyttelijätär puhuu elokuvassa Lapua murretta luontevasti ja oikealla aksentilla. Hän kertoo jännittäneensä ennen elokuvan ulostuloa todella paljon, miten oli onnistunut ja etenkin, miten eteläpohjalaiset kokivat hänen onnistuneen. Leinolla oli aikaa murteen sisäistämiseen vain parisen viikkoa, koska hän tuli lyhyellä varoitusajalla roolista estyneen näyttelijän tilalle. Elokuvassa Matin äitiä näytellyt lapualaissyntyinen Pirkko Uitto oli hyvä murteen opettaja.
–Oli jännittävää, että saanko murteen luontevaksi, kun valmistautumisaika oli niin lyhyt. Se oli myös tosi kivaa, tykkään sellaisista haasteista.
Hänen mielestään Lapua-elokuvassa näytteleminen oli erityistä siksi, että kyseessä on tositapahtumien ympärille luotu fiktiivinen tarina – aiheesta pystyi etsimään faktatietoa roolityön tueksi.
Anne Savela
