KASVUDATA JÄRVI-POHJANMAA -HANKKEEN loppuseminaarissa Alajärven JAMIn auditoriossa keskiviikkona 17. huhtikuuta tarkasteltiin hankkeessa tehtyä tilastoanalyysia alueen yrityskuvasta ja kuultiin aineistosta nousseita kehittämiskohtia sekä toimenpide-ehdotuksia. Alueen yhteistyöllä nähtiin merkittävä rooli tulevaisuudessa.
Hankkeen vastuullinen johtaja, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Vesa Alanko-Luopa esitteli avauspuheessaan lyhyesti tilastoja Järvi-Pohjanmaan alueen nykytilasta ja tulevaisuuden ennusteesta.
–Vaikka yrittäjien näkemyksien mukaan tulevaisuuden ennuste on synkkä, on valoa siitä huolimatta näkyvissä. Järviseudulla on selkeästi kasvuhakuisuutta, mutta tulevaisuuden haasteena on alueen työntekijäpula.
Järvi-Pohjanmaan kuntien väkiluku on laskenut kymmenessä vuodessa 2 772 henkilöllä ja sen on ennustettu jatkavan laskuaan.
Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin projektitutkija, asiantuntija Pauliina Björk esitteli yleiskatsauksen hankkeesta saatuun dataan erilaisten kuvaajien avulla.
–Tietolähteenä on käytetty tilastokeskuksen aineistoa mikroyritysten osalta vuosilta 2013–2021. Tilastoissa näkyvät yritykset, jotka ovat olleet toiminnassa vähintään puoli vuotta ja joiden liikevaihto ylittää reilun 12 000 euron tilastointirajan. Järvi-Pohjanmaan alueella on suhteessa enemmän yrittäjiä asukkaita kohden kuin koko maassa ja kasvutoimintaa on selvästi nähtävissä.
Tulevaisuuden neljä skenaariota
VIIMEISENÄ kuultiin Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tutkimusjohtaja, asiantuntija Anna-Mari Simunaniemen yhteenveto työpajojen annista, kehittämiskohteista ja toimenpide-ehdotuksista.
–Hankkeen työpajassa tutustuttiin alueen yrittäjyystilastoihin, tehtiin keskustellen havaintoja kunta-, alue-, maakunta- ja valtakunnallisella tasolla sekä tunnistettiin yhdessä yrityspalveluiden toiminnan vaikutuksia alueen yrityskuvan kehittymiselle tulevaisuudessa.
Skenaariowebinaarissa työstettiin neljä erilaista skenaariota alueen tilasta: toivottu ja todennäköinen skenaario, toivottu, mutta epätodennäköinen skenaario, ei-toivottu, mutta todennäköinen skenaario sekä kauhuskenaario. Ei-toivottu, mutta todennäköinen skenaario herätti seminaariin osallistujien kesken paljon keskustelua. Osallistujien mukaan skenaarion haasteina nähdään muun muassa vihreään siirtymään sopeutuminen, väestörakenteen muutokset, yritystoiminnan vähäinen kehittyminen ja yrittäjyyden väheneminen sekä varauksellinen suhtautuminen yritysten väliseen yhteystyöhön.
–Kuntien välinen nahinointi on tarpeetonta, kun katsoo isompaa, globaalimpaa kuvaa, Simunaniemi muistuttaa kuulijoita keskustelun pohjalta.
Yhteistyötä tarvitaan moniin suuntiin
–TYÖPAJAN ja webinaarin pohjalta tunnistettiin yhdessä neljä alueellista kehittämisteemaa: yhteistyö, kasvuhalukkuus, tehokkuus ja erikoistunut tuotanto sekä aluebrändi, kertoo Simunaniemi. Yhteistyössä peräänkuulutetaan vahvaa alueellista yhteistyön kulttuuria, julkisten toimijoiden ja yrittäjien välistä yhteistyötä, yrittäjien keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä osaamisten jakamista ja paikallisten tuotannollisten arvoketjujen rakentamista. Aluebrändin kohdalla tärkeiksi kohdiksi nousivat kohdennettu markkinointi työvoiman houkuttelemiseksi, alueen matkailubrändin vahvistaminen ja alueen yhteinen markkinointistrategia.
Yrittäjyyden johtaminen kasvuun nousee tärkeään rooliin
PÄÄTÖSPUHEENVUORON lausui etäyhteyden päästä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Muhos. Muhos teki yhteenvedon seminaarista ja hankkeesta kiittäen yhteistyökumppaneita ja hankkeeseen osallistuneita tahoja ja toimijoita. Muhos oli samalla linjalla Alanko-Luopan kanssa tulevaisuuden näkymistä. Vaikka tulevaisuuden näkymät ovat synkkiä, tulevaisuudessa on myös toivoa ja yrittäjyyden kasvuun johtaminen Järvi-Pohjanmaan alueella tärkeää.
–Yrittäjyys ja kasvu muodostavat meidän hyvinvoinnin kivijalan, Muhos summaa.
Hankkeen tilastot ovat kaikkien tarkasteltavissa osoitteessa oulu.fi/my/jpkasvudata. Sivulta löytyy kuvaajat yritysten liikevaihdosta asukasta kohden, henkilötyövuosista asukasta kohden, yrittäjien määrästä, liikevaihdosta toimialoittain, viennistä ja viennistä toimialoittain.
Hankkeen loppuraportti löytyy osoitteesta: https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/48131/nbnfioulu-202403042085.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Maija Perälä
