KAUHAVAN alueella on loppusuoralla kesäkuussa päättyvä hanke, jonka tuotoksena syntyy oma koulunuorisotyön toimintamalli. Sitä on lukuvuoden mittaan kehitetty yhdessä yläkoulujen kanssa kokeilemalla erilaisia toimintatapoja. Kortesjärven yhtenäiskoululle kokoonnuttiin torstaina suunnittelemaan oppilaiden kanssa syksyn toimintaa.
Hankekoordinaattori Meiju Hiitola kertoo, että kohderyhmänä ovat 13–16-vuotiaat yläkoululaiset, joita Kauhavan alueella on viitisen sataa. Nuorisotyöhankkeen lisäksi käynnissä on myös nuorison jengiytymisen ja rikollisuuden ennaltaehkäisyn hanke, jonka hankekoordinaattorina toimii Tuomas Timonen. Hankkeet tekevät tiivistä yhteistyötä.
Hiitola sanoo, että hankkeen tekeminen on ollut ”opiskeluretkellä” olemista. Jokaisessa koulussa on oma toimintakulttuurinsa. Nuoriso-ohjaajien avustuksella on haettu omaa paikkaa kouluyhteisössä olematta häiriöksi koulutyölle.
Nuoriso-ohjaaja Riitta Rantala kertoo, että on tärkeätä olla tavattavissa. Oppilaat rohkaistuvat vähitellen puhumaan heitä askarruttavista asioista. Koulunuorisotyöntekijä linkittää kouluelämää ja nuorten iltatoimintaa tavoitteena päästä kohtaamaan nuoria, joita ei muuten tapaisi. Toimintaa on viikoittain kaikilla Kauhavan alueen kouluilla.
HANKE on osoittautunut tärkeäksi verkottajana sekä verkkojen ja verkostojen luojana eri toimijoiden välillä. Asiaa voi kuvata turvaverkon luomisena kouluun eri toimijoiden avulla. Tutustelun jälkeen eri tahot ovat pääsemässä yhteistyöhön turvallisen ja hyvinvoivan kouluympäristön luomiseksi.
Hankkeessa saavutetut tavat toimia ovat herättäneet mielenkiintoa jopa etelän viranomaisten parissa. Tämä uusi ote tuo koulun ja sen lukuisat yhteistyötahot tiiviimpään yhteistoimintaan. Hiitola puhuu positiivisesta törmäyttämisestä.
Toimintamallin kehittämiseen ei liity resurssien lisäämistä, vaikka sekin olisi tarpeen. On ennakkoluulottomasti testailtu ja luotu työkaluja, jotka jäävät osapuolten käyttöön hankkeen loputtua. Kaikki materiaalit on jaettu kaikkien osapuolten käyttöön, jotta hyöty hankkeesta olisi mahdollisimman suuri. On iso juttu, että kaikki on tehty yhdessä, sanoo Hiitola.
KOULU on leimallisesti oppimisympäristö. Sen ohella pitäisi paneutua vahvistamaan myös ryhmässä ja yhteisössä toimimisen taitoja. Nuorten pitäisi oppia, miten voi omalla panoksellaan vaikuttaa koko kouluyhteisöön. Siihen, mikä on oma panos koulun hyvinvointiin – ja toisaalta mikä on oman toiminnan vastuu, pohdiskelee Hiitola työn lopullisia tavoitteita.
Yhteisöltä toivotaan lisävahvistusta ja tukea nuoren kasvulle ja turvallisen yhteisön syntymiselle.
Hankkeen mittava toimenpidepaletti
HANKE on kokeillut monenlaisia toimintatapoja alueen kouluilla. Niiden avulla on rakennettu työtapoja ja tehty aineistoja tulevaa käyttöä varten sekä tutustutettu toimijoita:
•Nuorisotoimi keräsi ryhmäytyksissä nuorten mielipiteitä viime syksynä.
•Nuoriso-ohjaaja tutustui koulutyöhön, keräsi oppilaiden toivomuksia ja tutustutti nuorisotyöhön.
•Koulusaapas-kahvila toteutettiin yhteistyössä seurakunnan kanssa alueen kouluilla lokakuusta alkaen.
•Hanketyön osana käytiin pitkin vuotta koulukierroksilla kuulemassa oppilaiden tuntoja, tehtiin kysely koulujen henkilöstölle ja järjestettiin työpajoja, joiden palautteen avulla rakennettiin nuorisotyön runkoa ja vuosikelloa.
•Vuoden alussa oppilaat työstivät Hyvinvointipaneelissa kouluterveyskyselyn tuloksia ja tekivät niiden pohjalta puheenvuoroja. He esittivät työn tulokset päättäjille ja viranhaltijoille, joiden kanssa syntyi hedelmällisiä keskusteluja ja työtavat huomattiin etelän päättäjiä myöden.
•Vaikuta!-teemapäivät ja Hyvä esiin -kampanja ovat kevään tärkeitä kampanjoita nuorisotyössä.
