JÄRVIPOHJANMAAN YRITYSPALVELU OY:SSA on viime vuoden syksystä lähtien ollut käynnissä KasvuDATA Järvi-Pohjanmaa -hanke. Tavoitteina AKKE-rahoitteisessa kehittämishankkeessa on ensinnäkin toteuttaa tilastotiedoin JPYP:n toimialueen (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini ja Vimpeli) yrityskuvan tarkastelu ja tuottaa tältä pohjalta data-analyysi. Toisena tavoitteena on tilastoaineistoa hyödyntäen ja alueen kehittämisen yhteistyötahojen työpajatyöskentelyn pohjalta tuottaa toimenpidesuunnitelma Järvi-Pohjanmaalle alueen yritysten kasvun ja menestymisen tueksi.
Tässä kirjoituksessa keskitytään lähinnä hankkeen tilasto-osioon.
VÄKILUKU, eli alueella asuva väestöhän on kaiken toiminnan perusta. Yksinomaan lukumäärä kertoo jotain, mutta todellisuudessa asia on erittäin monisäikeinen. Määrän lisäksi muun muassa ikärakenne, sijoittuminen, sukupuolijakauma asettavat alueelleen hyvinkin merkittäviä reunaehtoja. Otetaan käsittelyyn ainoastaan väkimäärä.
Järvi-Pohjanmaan kuntien yhteinen vuoden 2013 väkiluku oli 21 684 henkilöä, mutta kymmenen vuoden päästä 2022 enää 18 962. Eli vähennystä viiden kunnan alueella oli yhteensä 2 722 henkilöä! Kun tiedossa on ennusteluvut viime vuodelta, niin alueella asukkaiden määrä on vähentynyt enemmän kuin kaikkien muiden yksittäisen kunnan koko väkimäärän, paitsi Alajärven.
Asia ei ole monellekaan uusi, mutta itseäni hämmentää se, että ne, jotka voivat asiaa eniten vaikuttaa ohittavat asian lähes olankohautuksella. Tähän väestökehitykseen vaikuttaminen vaatisi alueella nykyistä ponnekkaampia ja yhteisesti eri toimijoiden kesken syvällisemmin pohdittuja ja suunniteltuja toimenpiteitä. Tähän tämä päättymäisillään oleva kehittämishanke tulee tarjoamaan erinomaisen pohjatyön!
JOS väestönkasvussa on haasteita, niin kootun tilastotiedon mukaan alueen yritystoiminnan puolella on asioita, joilla kehityksen kulkuun voidaan vaikuttaa.
Ensinnäkin yrityksiä suhteutettuna henkilömäärään oli alueellamme vuonna 2021 tuhatta asukasta kohti 104 kappaletta, eli enemmän kuin Etelä-Pohjanmaalla (84 kpl) ja selkeästi enemmän kuin Suomessa (64 kpl)! Tässä on pohja, josta ponnistaa, kun yritysten kasvuun ja omistajanvaihdoksiin tehtävät toimet tehdään kohdennetusti ja riittävästi resursoidusti.
Toiseksi myös viennin osalta olemme yritystilastojen mukaan melkoinen tekijä, vaikka osan täällä olevien veturiyritystemme luvuista kirjautuvat valitettavasti niiden kotipaikan mukaan jonnekin muualle. Etelä-Pohjanmaalla olemme tässä suhteessa poikkeus, sillä maakuntahan ei vientitilastoissa valtakunnallisesti menesty.
Vientitoimintaahan ei pääsääntöisesti aloiteta kerralla, vaan se vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Tämän kehittämishankkeen työpajatyöskentelyn pohjalta on tuotu esille ”sisäinen kansainvälistyminen”. Tämä sanapari sisältää asioita, joita alueella on paljolti jo tehty, mutta ei ehkä riittävän koordinoidusti.
Sisäinen kansainvälistyminen koostuu ainakin yritysten välisestä yhteistyöstä ja kumppanuuksista, työperäisestä maahanmuutosta sekä kansainvälisten opiskelijoiden hyödyntämisestä alueella. Oppilaitosten tuoma panos toimintaan luo tekemiselle jatkuvuutta ja antaa tarvittavan lisäarvon toteuttamiselle.
HANKKEEN toimenpidesuunnitelma on parhaillaan valmistumassa ja julkisuuteen se tuodaan loppuseminaarissa keskiviikkona 17. huhtikuuta. Tässä vaiheessa pääsee jo tutustumaan hankkeen kuvaukseen ja koottuun tilastotietoon JPYP:n kotisivulla kohdassa Hanketoiminta ja KasvuDATA Järvi-Pohjanmaa.
Jouko Etula, JPYP
KasvuDATA Järvi-Pohjanmaa -hanke
