Lappajärven muinaismuistojen inventointi on otettu vuonna 2006 mukaan Museoviraston toimittamaan kenttätyön ohjelmaan. Asialla on oltu jo aiemminkin, vanhentunein ja puutteellisin tiedoin. Asiaa on aiemmin hoitanut Markku Torvinen vuonna 1977 ja hänen laatimansa dokumentointi auttoi varsin paljon Satu Koiviston työtä vuonna 2006.
Kiviesineiden kokoelmia Lappajärven museolla oli valitettavasti sekoittunut vuosien saatossa muuttojen sekä uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Esineitä on talletettu museon kokoelmiin ilman mitään yksityiskohtaisia löytötietoja.
On selviö, että Lappajärven kivikautinen asutus on sijainnut suurimipien vesistöjen, vesiteitten ja rantamaiden läheisyydessä. Valitettavasti paljon kivikautisia muinaisjäännöksiä on tuhoutunut asutuksen ja peltoviljelyn tieltä. Nykälänniemen kivirakenteet majoittautuvat historialliseen aikaan.
NYKÄLÄNNIEMEN Kivitipun ja golfkentän läheisyydessä sijaitsevat muinaisjäännökset ovat tuhoutuneet lähes kokonaan. Alueen suunnittelijoille ja kaavoittajille tieto kiinteistä muinaismuistoista ei ole välittynyt aikoinaan.
Lappajärvellä esiintyy paikannimistössä lappi-sana eri muodoissa. Vanhoissa historiallisissa kirjoituksissa on mainittu Nykälänniemen alueella sijainneen lappalaisten kivikirkon ja heidän hautojansa. Nykälänniemen kivirauniokohteet ovat ilmeisesti kuitenkin historiallisen ajan rakennusten perustuksia.
Vuoden 1977 Torvisen inventoinnin yhteydessä joistakin koekuopista löytyi kvartsi-iskoksia ja palaneiden luiden kappaleita. Lappajärven museossa on kivikirves, joka on löytynyt Nykälänniemeltä.
2000-luvun inventoinneissa ei löydetty enää merkkejä lappalaisasutuksesta
Tuon 2000-luvun alun inventoinnin aikana ei yrityksistä huolimatta löytynyt varsinaiseen lappalaisasutukseen viittaavaa tai luokiteltavaa latomuskohdetta. Nykälänniemen vastarannalta Piihaminasta on kuitenkin löydetty korutaltta ja kansan suussa on kertomuksia, että paikalla on sijainnut lappalaisten raunioita. Jäänteet ovat tuhoutuneet peltoviljelyn johdosta, mikäli niitä on ollut. Sama koskee monia muitakin paikkoja Lappajärvellä, etenkin järveen pistäviä niemiä, jotka on raivattu peltoviljelykseen.
Voidaan kuitenkin olettaa, että alueella on ollut lappalaista asutusta ja taloudenpitoa harjoittavia ryhmiä. Monissa historiallisissa lähteissä mainitaan tarinoista, joissa osapuolina ovat olleet lappalaiset, pirkkalaiset ja kyröläiset. Kyseessä lienee ollut jonkinlainen välienselvittely reviiristä tai nautintaoikeuksista hyviin kalavesiin Lappajärven niemillä ja rantavesillä. Tutkimuksia Nykälänniemellä ovat suorittaneet Kerttu Itkonen (1968), Markku Torvinen (1977), Mirja Miettinen (1990) ja Satu Koivisto (2006).
Vuonna 2006 tehdyissä tutkimuksissa ei Nykälänniemen itäreunalta sijaitsevalta rinteeltä saatu löytöjä talteen. Löydökset, laajempi muinaisjäännöskokonaisuus, ovat suurilta osin tuhoutuneet alueen rakennustöiden yhteydessä.
Lapinkirkko jäi kylpylähotellin ja golfkentän rakentamisen alle
NYKÄLÄNNIEMEN itäreunalla sijaitsee Seitaharju-niminen paikka, josta inventoinnin yhteydessä on löydetty matalakiveys kooltaan kymmenen kertaa kymmenen metriä. Vuoden 1977 tutkimusten ja inventoinnin yhteydessä Torvinen mainitsee latomuksen reunoja kiertävän metristä kahteen levyisen kivivyön, jonka keskellä sijaitsee kolme pientä kivikumpua. Vuodelta 1891 olevassa Appelgren – Kivalon teoksessa ”Suomen muinaislinnat” mainitaan kyseinen rakennelma – rappiolla oleva kivimuuri, jota kansa kutsuu lapinkirkoksi.
Mirja Miettinen kertoo Järviseudun Historia -kirjan ensimmäisessä osassa tuosta rakennelmasta seuraavaa: ”Nk. lapinkirkot ovat mäkien tai harjanteiden laella olevia, joskus laajojakin kivikoita, joissa on ihmisen toiminnan jäljiltä kuoppia, vallintapaisia rakenteita, röykkiöitä ym. Kivikot ovat alkujaan luonnon työtä, jääkauden aikaansaamia. Mitä tarkoitusta varten kuopat ja röykkiöt on tehty, ei ole tiedossa. Tällaisiin kivikkoihin liittyy usein aarretarinoita ja luultavasti pääosa kaiveluista on aarretta etsineiden jälkiä. Tarkoituksella rakennettua vallintapaista kivikehää, kranssia on todettavissa Lappajärven Nykälänniemen suuressa lapinkirkossa. Se on kooltaan n. 10 x 10 m ja leveys l—2 m. Keskeltä alue on vähäkivistä ja mahdollisesti kiviä on sieltä kerätty juuri kehärakenteeseen. Tämä lapinkirkko on ainoa Järviseudulla näkemistäni, joka vastaa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta tunnettua nk. jätinkirkkotyyppiä.” “Nykälänniemessä on röykkiökohteen lisäksi sijainnut kivikautinen asuinpaikka (Leirintäalue, muinaisjäännöstunnus 403010001), joka on jäänyt kylpylähotellin ja golfkentän rakentamisen alle. Ensimmäiset tiedot kivikautisesta asuinpaikasta ovat muinaiskalupäiväkirjassa vuodelta 1890, jolloin peltotöissä alueelta on löytynyt kiviesineen katkelma” (Teemu Tiainen / Heilu Oy 2022).
Nykälänniemellä on elämää ollut jo tuhansia vuosia sitten, onhan Lappajärvi ollut kalaisa järvi jo aikojen alussa ja antanut ravintoa asujaimistolle. Kivikauden pyyntiväestö asusteli ja leiriytyi rantojen tuntumassa, lähellä ravintoa. Maan noustessa, rantojen siirtyessä on asutus joutunut kulkemaan mukana, näin on tapahtunut Lappajärvenkin ympäristössä. Lappajärven kunnan alueelta tunnetut asuinpaikat sijoittuvat järven pohjoispäähän ja kaikki yläpuolelle 72,5 metrin, näin Nykälänniemessäkin, jonka korkeus on tuolloin ollut välillä 72,5–75 metriä merenpinnan yläpuolella.
MIKÄLI artikkeli sai aikaan ajatuksia ja lukijalla on kiinnostusta koko Järviseudun alueen historiaan esihistoriasta nykyaikaan, on Järviseudun Historia 1–3 teos tietopankki tiedonnälkään. Teosta on edelleen saatavilla konttoristamme.
Aiheesta lisää täällä
Nykälänniemen kehittäminen kiinnosti lappajärveläisiä
