ETELÄ-POHJANMAAN hyvinvointialue koordinoi alueellista ruoka-aputoimijoiden verkostoa. Alueelle myönnettiin yhteensä 65 880 euroa valtionapua vuodelle 2024 ruoka-aputoimintaa toteuttavien järjestöjen ja järjestöpohjaisten seurakuntien ruoka-aputoiminnan järjestämiseen. Avustus myönnettiin vapaaehtoistyön tueksi kuten toimitilavuokriin, pakkaus-, matkustuskuluihin. Avustusta ei voi käyttää ruokaan. Valtionapu myönnettiin Varmistetaan ruoka-apu Etelä-Pohjanmaalla-hankkeelle, jota hallinnoi hyvinvointialue. Valtionavusta 10 prosenttia on mahdollisuus käyttää hankkeen hallinnoista syntyviin hyvinvointialueen kuluihin.
Hanketta toteuttaa alueella yhdeksän osatoteuttajajärjestöä: Alajärven vapaaseurakunta, Kauhajoen Adventtiseurakunta, Lakeuden Ruoka-apu ry, Soinin ruoka-apu ry, SPR Kurikan osasto, Uloskutsutut ry, ViaDia Härmänmaa, ViaDia Seinäjoki ja Life and Light ry.
–Ruoka-avun tarve eteläpohjalaisilla on ruoka-aputoimijoiden mukaan kasvava ja samaan aikaan lahjoitetun ruoan määrä vähenee. Yhteisellä hankkeella voidaan tuoda ruoka-avun merkitystä paremmin yleiseen tietoisuuteen ja kannustaa mukaan ehkä yrityksiä tai ruokapalveluita, joissa hävikkiruokaa ei ole vielä hyödynnetty, kertoo sosiaalijohtaja Tanja Penninkangas.
–Hankkeen tarkoitus on vahvistaa ruoka-aputoimijoiden keskinäistä yhteistyötä, jotta katvealueet tunnistettaisiin ja ruoka-apu varmistettaisiin niillekin alueille, joissa sitä ei tarpeesta huolimatta vielä ole. Tärkeää on ennaltaehkäistä ruoka-avun tarvetta ja tukea ruoka-apua tarvitsevia saamaan tietoa myös muista palveluista.
Hanke tekee yhteistyötä kansallisten ruoka-aputoimijoiden ja hankkeiden kanssa. Tärkeässä roolissa on muun muassa ruoka-apu.fi-palvelun käyttö. Ruoka-apujärjestöt ilmoittavat ruokajaostaan paitsi omien viestintäkanavien myös kansallisen ruoka-apu.fi-palvelun kautta.
–Kunnat ovat nähneet ruoka-apuyhteistyön kehittämisen tärkeänä ja kaikki Etelä-Pohjanmaan 18 kuntaa hyväksyivät syksyllä hankesuunnitelmaa tehdessä aiesopimuksen. Kuntiin lähetetään hyvinvointialueelta aiesopimuksen korvaava yhteistyösopimus ja kuntia pyydetään nimeämään oma edustajansa alueelliseen verkostoon. Alueellinen ruoka-aputoimijoiden verkosto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Verkoston on tarkoitus säilyä hankkeen päätyttyä ja siinä on osatoteuttajajärjestöjä laajempi eri järjestöjä ja organisaatioita kokoava edustus. Evankelisluterilainen seurakunta saa tukea kirkollisveron kautta ja on mukana verkostossa, vaikka osatoteuttajan roolissa ei hankkeessa olekaan. Myös hyvinvointialueen päättäjät ovat nähneet yhteistyön ja tarpeen ruoka-avulle merkityksellisenä.
”Avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut joka vuosi”
YKSI hyvinvointialueen ruoka-aputoimijoiden verkoston jakajista on Alajärven vapaaseurakunta, joka on jakanut ylijäämäruokaa noin kahdeksan vuoden ajan.
–Olemme suurin ruoka-aputoimija Alajärvellä. Saamme ylijäämäruokaa Järviseudun vähittäiskaupoista ja jaamme sitä noin kolmen viikon välein keskiviikkoisin kello 17–18. Tiedotamme jakopäivistä nettisivullamme sekä valtakunnallisella ruoka-apusivustolla, kertoo Jorma K. Suopuro Alajärven vapaaseurakunnasta.
Yleinen trendi, että jakoon tuleva ruokamäärä on kauppojen ilta-alennusten myötä vähentynyt ja avuntarvitsijoiden määrä lisääntynyt, näkyy myös Alajärvellä.
–Tarvitsijoiden määrä on kasvanut joka vuosi. Lähinnä loppukuusta, kun rahat ovat vähissä, avun tarve korostuu ja hakijamäärät kasvavat. Meillä käy noin 120 hakijaa on kerralla ja ruokaa on jakamassa kahdeksan henkilöä. Teemme valmiit, noin neljän, viiden kilon kassit. Ruokaa jaetaan kerralla noin 500–600 kiloa. Pääasiassa se on sekalaista tavaraa; leipää, pullaa, leikkeleitä, kuivaelintarvikkeita, keittoaineksia ja säilykkeitä, laidasta laitaan.
Vapaaseurakunta on mukana paikallisten ruokajakotoimijoiden yhteistyöverkostossa. Luterilaiselta seurakunnalta ja Alajärven Päiväkeskusyhdistykseltä saadaan ruokalahjakortteja jaettaviksi.
Suopuro toivoo, että yhteiskunta osallistuisi kolmannen sektorin hyväntekeväisyystoimintaan enemmän. Nyt jakoon liittyvät sähkölaskut, polttoainekustannukset ja hygieniatuotteet menevät seurakunnan pussista.
–Toimimme kannatusmaksujen ja kolehdin avulla. Aiemmin saimme ViaDia ry:n kautta tukea, mutta nyt hyvinvointialue hakee avustuksen sosiaali- ja terveysministeriön kautta ja niukkuutta jaetaan. Tämä on kuitenkin monelle välttämätön apu vaikeassa elämäntilanteessa.
–Kaikille jaetaan, jotka tulevat hakemaan, mitään ei kysellä. Kävijät ovat kiitollisia ja kertovat, että teemme hyvää, pyyteetöntä työtä. Viiden kilon kassilla yksi henkilö pärjää muutaman päivän. Me puolestamme kiitämme yhteistyöstä ruokakauppoja, joista jakotavaraa saadaan.
Evijärven ruoka-avun jatkamiseksi tarvittaisiin lisää vapaaehtoisia
PERÄSEINÄJOELTA käsin toimiva Uloskutsutut ry hakee, kuljettaa ja jakaa hävikkiruokaa Etelä-Pohjanmaan alueella.
–Toimitamme hävikkiruokaa Pietarsaaren suunnalta viikoittain jaettavaksi Kauhavan seurakunnalle. Heillä on jakopisteitä Evijärvellä ja Kortesjärvellä. Kortesjärven Kan-kodille ruokaa tulee myös Kauhavan Roihan Majakan kautta, jonne viemme viikoittain ruokaa, kertoo Elina Viljamaa.
–Uloskutsuttujen ruokatoimitus tulee Ylihärmän tai Alahärmän seurakuntataloille, jossa se pakataan ja kuljetetaan eri kirkkopiireihin. Diakoni Sirpa Luhdankoski tai vapaaehtoiset huolehtivat eteenpäin ja ruokaa jaetaan aina perjantaisin kello 15–16, kertoo diakoni Marita Kunnari.
–Tämänhetkisen tiedon mukaan Sirpa Luhdankoski hoitaa huhtikuun alusta Kortesjärven lisäksi myös Evijärven diakoniatyötä, joten vapaaehtoisia seurakuntalaisia toivotaan mukaan lisää, että Evijärvelläkin järjestyisi tämä ruokajaot. Tarvittaisiin ihmisiä, jotka hakisivat tuotteet Kortesjärveltä ja toimittaisivat ne Evijärvelle sekä olisivat niitä jakamassa.
Uloskutsuttujen kautta ruokajakoon tulee pääasiassa lihajalosteita, leikkeleitä ja einesruokia.
–Hakijoiden määrä on kasvanut Kortesjärvellä kuten muuallakin, 10–15 taloutta on tullut Kortesjärvellä reilun vuoden aikana lisää viikoittaiseen hakijamäärään. Sieltä käydään hakemassa ruoka-apua myös Lappajärveltä ja Evijärveltä. Evijärvellä ei ole jonoksi asti väkeä, mutta tarpeeseen apu menee sielläkin.
–Joku hakee ruokajaosta kerran, joku lähestulkoon joka perjantai. Toivoisimme, että ihmiset ottaisivat vain sen, mitä tarvitsevat ja jos jotakin ei tuotetta ei syö, ei ota sitä tai antaa eteenpäin. Tarvetta on varmasti enemmän kuin hakijoitakin, joten rohkaisen hakemaan ruokajaosta, ja samalla voi tulla tutuksi diakoniatyöntekijän kanssa ja voi matalalla kynnyksellä kysyä apua muissakin asioissa. Taloudellinen ongelmavyyhti tai haaste voi olla jo niin iso, kun ruoka-apua tullaan hakemaan, että on hyvä istua alas jonkun kanssa ja miettiä mitä väyliä on päästä eteenpäin. Kriisi-hätätilanteeseen voi saada seurakunnalta avustusta ja ruokalahjakortin voi saada tarpeen mukaan. Jos on vaikka iso lasku, josta pitää selvitä, voi maksaa sitä rahalla, joka säästyy näin ruoasta.
