PASI AHVENNIEMI on aina ollut kiinnostunut musiikista, ja äänentoiston tekniikka ja sen hiominen ovat kiinnostaneet miestä. Paten Karaoke aloitti toimintansa vuonna 2005.
Ahvenniemi tekee keikkaa noin 100 kilometrin säteellä Lappajärveltä.
–Eniten yleisökaraokea on laulettu Lappajärvellä Kivitipussa sekä Terrace Kirpussa (entinen Rantakirppu), Vimpelin Sopupelissä ja Kyyjärven Villiviinissä, jossa olen ollut tekemässä myös äänentoistoa monelle liveartistille, kertoo Ahvenniemi. Palveluihin kuuluvat lisäksi yksityiskeikat kuten yritystapahtumat, häät, syntymäpäivät ja karaokekisat.
–Huippuvuosina 2010-luvulla oli yli 100 keikkaa vuodessa.
Paten Karaoken laadukkaaseen laitteistoon kuuluu pari aktiivikaiuttimia, subwooferi bassoäänien korostamiseksi, laulumonitori (lattialla oleva kaiutin, joka auttaa laulajaa kuulemaan oman äänensä paremmin), mikseri, kuvaruutu sekä mikrofonit. Kappaleet soitetaan läppärin kautta. Kotikeikkoja varten löytyy erikseen pienempi laitteisto.
Ahvenniemelle paras karaokeilta on sellainen, jossa on tiivistä tunnelmaa: paljon laulajia ja tanssijoita.
–Joissakin paikoissa voi lähettää vetäjälle laulutoiveita puhelinsovelluksen välityksellä, mutta meillä on käytössä kansien välissä olevat laululistat ja vanha kunnon paperilappu, johon kirjoitetaan oma nimi ja kappale, se on selkeintä. Säädän äänenvoimakkuudet kullekin laulajalle henkilökohtaisesti, tosin vakiolaulajien kohdalla jo muistaakin kunkin tavan käyttää ääntä ja pidellä mikrofonia, kertoo Ahvenniemi.
Meno karaokepaikoissa on siistiytynyt
ONKO karaokekulttuuri muuttunut vuosien varrella? Ahvenniemi kertoo, että suurin muutos karaokevetäjän kannalta oli kappaleiden siirtyminen levyiltä tietokoneelle kymmenisen vuotta sitten. Se mahdollisti myös suuremman lauluvalikoiman: niitä on nyt perusvalikoimassa viitisen tuhatta.
Meno karaokepaikoissa on aiempaan verrattuna siistiytynyt, nykyisin tullaan enemmän laulamaan kuin nauttimaan miestä väkevämpiä. Jokin kuitenkin pysyy: vanhempi väki laulaa mieluiten klassikoita ja nuoremmat toivovat uusia kappaleita valikoimaan.
Karaokevetäjän kotona soi suomipop
Ahvenniemen oma karaokeharrastus alkoi kotona, ensimmäinen julkinen esiintyminen taisi olla aikoinaan Koskikievarissa, hän muistelee.
–Laulan mökillä edelleen, suosikkigenret ovat suomipop ja -rock. Sen lisäksi kuuntelen hurjan paljon musiikkia, kertoo Ahvenniemi ja todistaa kännykästään, että viime joulukuussa tuli kuunneltua keskimäärin 150 kappaletta päivässä.
Karaoke on sosiaalinen harrastus
–SE alkoi parikymmentä vuotta sitten Järviseudun Kansalaisopiston karaokepiiristä Kivijärvenkylässä ja Vasikka-aholla. Duettoja lauloin ensin, kun en yksin kehdannut, muistelee evijärveläinen Hannu Kronqvist.
Muutaman vuoden kuluttua Hannu hankki kotiinsa karaokelaitteet, ja käyttää niitä edelleen useamman kerran viikossa. Hän ei halua laulaa aina samoja kappaleita, vaan opettelee mielellään uutta.
–Moniin kappaleisiin voi valita opas- eli lauluraidan, jonka mukaan on helppo harjoitella. Kuuntelen niitä ensin monta kertaa päästäkseni sisään uuteen kappaleeseen.
Hannu nimeää suosikikseen Kari Tapion tuotannon, ja erilaiset vauhdikkaat kipaleet.
–Vaimo on suorastaan kieltänyt laulamasta ”puhelauluja” eli hitaita kappaleita, nauraa Hannu.
1970-luvulla Japanissa keksitty karaoke rantautui Suomeen 1980-luvun lopulla. Se on edelleen näkyvä osa suomalaista ravintolakulttuuria, vaikka kotikaraokelaitteet ovat yleisiä ja nettipalvelujen kautta yksityishenkilökin pääsee kiinni valtaviin kappalevalikoimiin kohtuuhintaan. Karaoke on solidaarinen ja sosiaalinen laji: kaikki saavat laulaa omalla äänellään ja tyylillään, ja kaikkia kannustetaan.
Useimmat harrastajat laulavat kotonaan, joten missä piilee yleisökaraoken viehätys? Lappajärveläinen Reijo Lammi kertoo saavansa voimaa laulamisesta.
–Täällä viihtyy ja on sosiaalisia kontakteja. Laulan paljon kotonakin, siellä ei jännitä yhtä paljon kuin yleisön edessä.
–Karaokeilloissa näkee kavereita, komppaa Hannu.
–Voi vähän kysellä, kuinka laulu sujui ja olisiko jossain parannettavaa.
Kaisu Huhtala
Aiheeseen liittyviä juttuja
Karaoketunnelmia Vimpelin markkinoilta
