SAARIJÄRVEN kunnostushanke Kauhavan Kortesjärvellä on edennyt ruoppausvaiheeseen. Suunnitelman mukaan järvestä ruopataan ja ajetaan läheisille läjitysalueille enintään 47 100 kuutiota ruoppausmassaa. Tämä tarkoittaa kiirettä ja pitkää työpäivää urakoitsija Matti Kirsilälle traktorikuskeineen, sillä työ on saatava suoritettua maaliskuun loppuun mennessä. Kevätaurinko haurastuttaa nopeasti jään ja ajourille kerääntyvä tumma lieju nopeuttaa jään sulamista.
Toukokuun alkuun mennessä vedenpinta on tarkoitus saattaa normaaliin tasoon.
–Olemme noin kuukauden aikataulusta myöhässä, mutta nyt työt ovat lähteneet hyvin käyntiin, totesi Timo Kontiainen helmikuun alussa.
Kontiainen on yksi pitkäaikaisen hankkeen puuhamiehistä ja hänellä on mökki Saarijärven rannassa.
Kauhavan kaupungin maankäyttöasiantuntija Aleksi Saukko on työskennellyt kunnostushankkeen parissa viimemaaliskuusta lähtien. Kunnostusta varten on laadittu vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma, jonka Ely-keskus on hyväksynyt.
–Järven vesi laskee Saaripäkkiin, ja sieltä jatkuvatoiminen pH-mittari mittaa pH-arvoa, joka on hankkeen ajan ollut 5,7–6. Mikäli veden pH laskee alle viiden Saaripäkin mittauspisteessä, aloitetaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti purkuveden kalkitus. Vesistöntarkkailua suoritetaan Saarijärven ja Saaripäkin lisäksi kahdesta pisteestä Purmonjoen varressa, Långgrävsbackasta ja Vilobackasta. Työn aikana vesinäytteistä analysoidaan monia asioita, kuten pH, sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, hapen kyllästysaste ja liukoinen happi. Ennen töiden aloitusta on edellisten lisäksi vedestä analysoitu muitakin vedenlaatua kuvaavia asioita, samoin tehdään töiden päätyttyä vielä kolme kertaa.
–Ruoppausmassoista otetaan maanäytteitä, joista mitataan ph-arvoa ja rikkipitoisuutta, että tiedetään, millainen mahdollinen kalkitustarve läjitetyille massoille on, kertoo Saukko.
Ruoppausmassoille on tällä hetkellä käytössä kaksi läjitysaluetta, joita kyläläiset traktoreineen hoitavat.
–Kun homma viimein saatiin käyntiin, porukka on innostunut. Välillä tutkimusten ja päätösten venyessä meinasi jo usko ja mielenkiinto hankkeeseen loppua, kertoo Kontiainen.
Yksityisten kiinteistönomistajien panostus ja työ Saarijärven parantamiseksi on ollut merkittävä, eikä hanketta olisi toteutettu ilman heidän aloitettaan, sitkeyttään ja määrätietoista toimintaansa sekä rahallista osallistumistaan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 300 000 euroa, josta Ely-keskus maksaa puolet, Kauhavan kaupunki 50 000 euroa ja yksityiset kiinteistöjen omistajat 83 000 euroa rahana. Lisäksi mökkiläisten ja kyläläisten talkootyön arvo on noin 17 000 euroa.
Tiina Kiviaho
