HYVÄ koulutusjärjestelmä houkuttelee aasialaisia nuoria Suomen lukioihin. Peter Vesterbackan 2020 käynnistämän Finest Future-projektin myötä Suomeen tulee jopa 15 000 ulkomaalaista opiskelijaa toisen asteen oppilaitoksiin alueilla, joissa opiskelijamäärät ovat laskussa.
Aasiassa Kiinasta on tullut taloudellisesti mahtimaa Japanin jäädessä varjoon. Kiinassa asuu 1,2 miljardia ihmistä ja talous kasvaa. Kiinalaisten kiinnostus suomalaiseen laadukkaaseen korkeakoulutukseen kasvaa. Kiinasta Suomeen, Vimpelin lukioon ovat tämän lukukauden aikana saapuneet Yifei Gou, jota kutsutaan Annieksi, ja Ziyue Pan, joka Vimpelissä tunnetaan nimellä Katy, sekä Worawee Takunkayan (Lin) Bangkokista, Thaimaasta. Nyt Vimpelissä opiskelee kuusi ulkomaalaista opiskelijaa. He kaikki ovat opiskelleet ennen Suomeen tuloa suomen kieltä, mikä oli haastavaa, tytöt kuvailevat.
Aasiassa lukion alkajien matematiikka on käyty jo vuosia aiemmin
Suomalaisen koulun arkipäivä eroaa monella eri tavalla aasialaisesta: ensinnäkin kouluruoka ei ole heillä ilmainen. Se on kallista. Suomalainen kouluruoka on myös terveellisempää. Koulupäivät Aasiassa saattavat alkaa tytöillä aamuseitsemältä. Matematiikassa lukion ykkösen asiat on käyty heillä läpi jo 14-vuotiaana. Aasiassa matematiikan taso on muutenkin korkeampaa: esimerkiksi Singaporessa järjestetään matematiikan olympialaiset.
Elämänarvot eroavat niin ikään: aasialaiset arvot korostavat vanhempien ja isovanhempien elämänkokemusten arvostusta ja elämänviisautta. Kiinassa tämä on muun muassa kungfutselaisuuden vaikutusta. Karl Marxin filosofia on luonnollisesti tärkeä. Kiinan yhteiskuntajärjestelmä on rakennettu marxilaiseen ajattelutapaan.
–Kiinassa odotetaan aina lohikäärmeen vuotta. Se alkoi 10.2.2024 ja seuraavan kerran 2036. Lohikäärmeen vuonna syntyneet ovat terveitä, rehellisiä, energisiä, herkkiä, urhoollisia, itsepäisiä ja äkkipikaisia. Lohikäärme symboloi voimaa ja viisautta. Silloin kannattaa mennä naimisiin ja hankkia lapsia, kertovat Annien vanhemmat Mike Gou ja Wang Jiang. He vierailevat Vimpelissä ja olivat haastattelua tehtäessä maahanmuuttokoordinaattori Lea Vasalammen kotona kyläilemässä.
Suomalaisen arkkitehtuurin minimalistisuus herättää huomiota
THAIMAAN entinen nimi on Siam ja se on vanha nimi, joka tarkoittaa hymyä tai ihon väriä, Lin kertoo.
–Tulkintoja on monia, eikä maan vanhasta nimestä ole varmuutta, vaikka se vilisee muun muassa ravintoloiden nimissä. Thaimaa tarkoittaa vapaiden maata.
Lin pitää suomalaista arkkitehtuuria ”minimaalisena”, tarkoittaen selkeää ja yksinkertaista. Thaimaassa on Lin mukaan pohjoismaalaista tyyliä. Kirkkorakennustyyli Suomessa herättää huomiota.
Muumikuppien hinta on kulttuurishokki
UUSIEN opiskelijoiden suurin kulttuurishokki ovat olleet kalliit hinnat. Muumikupin hintaa pidettiin korkeana. Suomalaisessa ruoassa on maistunut muun muassa leipäjuusto lakkahilloineen, mansikkarahka ja Katy pitää lohesta. Suomalainen jäätelö on hyvää: suosikkeja ovat suklaa, mansikka ja minttu, ei niinkään vaniljajäätelö. Vetelin kirkossa tarjottu ohrapuuro maistui, mutta ilman hilloa.
Suomalaisia poikia ja yleensäkin suomalaisia tytöt pitävät ujoina. Mike Gou mainitsi, että arvostaa suomalaisten ystävällisyyttä, auttavaisuutta ja reiluutta. Myös huomaavaisuus, kuten saadut joululahjat, ilahduttivat nuoria.
–Minulle mieleenpainuvin kokemus on ollut nähdä tähtiä, esimerkiksi Otavan seitsemän tähteä, kertoi Katy.
Korkeakouluopinnot kiinnostavat
Tytöillä on taiteellista taipumusta. Katy tykkää piirtämisestä, hän on kiinnostunut valokuvaamisesta ja animaatiosta ja suunnittelee rakennusinsinöörin ammattia. Lin on kiinnostunut arkkitehdin ammatista, hän pitää matematiikasta ja fysiikasta. Isän vaikutus on ollut huomattava urasuunnitteluun. Lin on kiinnostunut teatteritaiteesta ja oli varsin hämmästynyt, kun sai tietää, että Suomessa on teatterikorkeakoulu. Korkeakouluopintoihin jatkaminen kiinnostaa. Annie on aloittanut kansalaisopiston taidepiirin maanantai-iltaisin ja nauttii siitä. Kaikki tytöt ja muutkin kansainväliset lukio-opiskelijat Vimpelissä opiskelevat tietysti suomen kieltä koulussa ja lisäksi säännöllisesti osallistuvat torstai-iltaisin maahanmuuttajille tarkoitettuun suomen kielen keskustelupiiriin innokkaasti.
–Ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat tietysti opiskelevat suomen kielellä, mikä asettaa isojakin haasteita, varsinkin koetilanteessa. On tärkeätä, että ymmärretään ensiksi esimerkiksi terveystiedon kokeessa kysymys, jotta voi pystyä vastaamaan. Kuitenkin heillä on hyvä tuki toinen toisistaan, kun asuvat yhdessä ja kemiat tuntuvat pelaavan hyvin. He käyvät läpi tehtäviä yhdessä ja tukevat toinen toisiaan kokeisiin valmistautuessaan, kuvailee Lea Vasalampi.
–Koulunkäynti muuten tuntuu olevan jossain määrin helpompaa täällä, kun koulupäivät ovat lyhyempiä Suomessa ja aikaa jää harrastuksillekin. He ovat kaikki saaneet kavereita ja jokaisella on myös henkilökohtainen tukiperhe tai -henkilö tai ystävätoiminnan kautta saatu kontakti aikuiseen henkilöön Vimpelissä. Heistä pidetään huolta ja tytöt todella tuntuvat viihtyvän!
Kiinassa armeijan voi välttää toimimalla opettajana
ENTÄ millainen on aasialaisten tietämys Suomesta? Kysyin Suomen itsenäistymisvuodesta ja asepalveluksesta. Annien isän vastaus heitti kolmella vuodella, hänen veikkauksensa oli 1920. Hän tiesi, että olemme olleet osa Ruotsia. Lin tiesi itsenäisyyspäivän olevan joulukuussa.
Kiinassa ja Thaimaassa ei ole siviilipalvelusta. Kiinassa voi välttää armeijan toimimalla opettajana. 18–24-vuotiaana on kutsunta-aika. Ilmoittautumisvelvollisuus on olemassa.
–Kiinassa pyritään ottamaan valikoiden hyväkuntoiset ja terveet pitkään asepalvelukseen, kertoo Mike.
1980-luvulla maailman suurimmassa armeijan menoja leikattiin kiinalaista talouskasvua varten.
Talviurheiluharrastuksista jääkiekon pelaaminen ja hiihtäminen hymyilyttivät tyttöjä.
SAMALLA, kun suomalainen koulutus kiinnostaa Kiinassa, lisääntyy kiinnostus myös toiseen suuntaan. Kiinaa voi tenttiä tulevaisuudessa Suomen yo-kirjoituksissa. Kiinan kurssien järjestäminen lukiossa ja vapaassa sivistystyössä on lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään.
Lasse Pippola
