MIESMUISTI on eräänlainen muistin yksikkö, jonka pitäisi olla aika suurikin eli miesmuistin pitäisi yltää kauas menneisyyteen. Näinhän ei todellakaan ole, sillä miesmuisti on hyvin epämääräinen käsite ja se yltää muutamasta minuutista muutamaan kuukauteen ja parhaissakin tapauksissa muutamiin vuosiin. Toki joissakin tapauksissa se voi yltää kymmenienkin vuosien taakse. Koskaan ei puhuta naismuistista, vaikka se on monin verroin pitempi kuin miesmuisti konsanaan. Etenkin miesten tekemät virheet syöpyvät naismuistin syövereihin niin lujasti, että ne ovat kristallinkirkkaana muistissa vielä vuosikymmenten jälkeenkin. Norsun muisti on todistetusti myös erinomaisen hyvä ja perusteena on se, kun norsulaumaa johtavat vanhat naaraat eli matriarkat muistavat kaukaiset vesipaikat ja osaavat johdattaa laumansa kuivinakin aikoina veden ääreen.
Muisti on kuitenkin kovin häilyväinen, eli joskus joku asia unohtuu tyystin, joskus aika kultaa muistot eli mieleen jää vaikkapa lapsuudesta tai asepalveluksesta vain hyviä asioita vaikka ikäviä juttuja saattoi olla yhtä paljon. Varsinkin lapsuusmuistoissa paistaa aina aurinko, uimavedet ovat lämpöisiä ja ahomansikoita löytyy heinänrassit täyteen. Muistikuvan ajoitus on erityisen hankalaa. Tapahtuman kyllä voi muistaa hyvinkin, mutta tapahtuiko se vuosi sitten vai onko siitä jo seitsemän vuotta tai enemmänkin. Usein siitä on enemmän.
Sanotaan, että vanhemmiten alkaa muistaa paremmin lapsuuden ajan tapahtumia. Voi olla, mutta voi olla niinkin, että mielestä jää tuoreemmat tapahtumat. Koetapa valita satunnainen vuosi menneisyydestäsi ja muistella, mitä tapahtui sinä vuonna. Tohdin lyödä pienen vedonkin, että et muista mitään. Toki merkittävät tapahtumat jäävät mieleen. Kaikki muistavat Vimpelin Vedon suomenmestaruuden vuonna 2010, Suomen ensimmäisen maailmanmestaruuden jääkiekossa vuonna 1995 ja ehkä muutaman muunkin vastaavan tapahtuman, jonka voi ajoittaa tiettyyn vuoteen, mutta vähissä ne ovat. Ikääntymisen myötä jostakin kumman syystä nimet alkavat unohtua. Mielessä näkyy pikkutarkka kuva jostakin henkilöstä, mutta nimi ei vain muistu mieleen. Siitä ei kannata hermostua, sillä nimi pulpahtaa kyllä mieleen jossakin vaiheessa ja jos ei pulpahda, niin pitäköön nimensä.
Heikki Salmela
