Kolme neljästä suosittuun normikyselyyn vastanneista pitää yleiskielen nykyisiä normeja sopivina.
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) selvitti merkkipäivän kunniaksi, mitä kielenkäyttäjät nyt ajattelevat yleiskielen normeista ja niiden muuttamisesta. Normikysely osoittautui valtavan suosituksi. Webropol-kyselyyn tuli 921 vastausta, ja Facebookissa aiheesta keskusteltiin noin 250 kommentin verran. Muuallakin sosiaalisessa mediassa aihe kirvoitti kommentteja.
Alkaa tehdä pitää pintansa, mutta osa alkaa tekemäänkin
Kyselyssä kysyttiin, alkavatko kielenkäyttäjät nykyään tehdä vai tekemään, kun kyse on yleiskielisestä tekstistä. Pelkästään alkaa tehdä -muotoa käyttää 55 prosenttia vastaajista. Vastaajista 27 prosenttia vaihtelee muotoja tilanteen ja tyylin mukaan, ja 7 prosenttia käyttää ainoastaan alkaa tekemään -muotoa.
Kyselyn avovastauksissa näkyy tunteiden koko kirjo. Moni hyväksyy ja ymmärtää muutoksen ”noin periaatteessa”. Toiset taas pitävät muutosta edelleen selvänä virheenä. Osa alkaa tottumaan: ”Alan tottua. Tämä ei särähdä enää korvaan niin pahasti kuin muutama vuosi sitten.”
Nykyisiin normeihin suhtaudutaan suopeasti
Kyselyn perusteella nykyiset yleiskielen normit näyttävät olevan kutakuinkin kohdillaan. Noin kolme neljästä vastanneesta (73 %) pitää nykyisiä yleiskielen normeja sopivina. Lähes joka viides vastaajista (17 %) pitää yleiskielen normeja liian sallivina.
Kyselyssä tiedusteltiin myös, mitä normia pitäisi muuttaa ja mitä ei missään nimessä saa muuttaa. Puolet vastaajista (53 %) on tyytyväisiä nykytilaan, mutta joka viides (19 %) kaipaa jonkinlaista muutosta. Vastauksissa mainittiin usein esimerkiksi kaksoispassiivi (ollaan tehty) ja omistusliitteet (minun auto).
