A.D. 2024 ja talkootyö kunniassaan! Onko näin? Sanoisin, ettei lähelläkään. Kuinka monen tiedossa on, että 1900-luvun alun nuorisoseura- ja työväentalot tehtiin pääosin talkoilla. Ja jos joku nykypäivän ihminen ei tiedä, mitä talkootyö tarkoittaa, niin selvennetään: talkootyöstä ei makseta korvausta, eikä se yleensä edellytä erikoisosaamista. Lisäksi talkootyö kestää vain rajatun ajan ja on siis luonteeltaan tilapäistä.
Talkoita on ollut monenlaisia. Suomen kohtalonvuodet 1939–1944 olivat talkoiden kulta-aikaa. Vaikeina aikoina talkoiden merkitys oli merkittävä. Talkoita pidettiin monenmoisia, muun muassa sadonkorjuutalkoita, mottitalkoita, marjanpoimintatalkoita, romu- ja raivaustalkoita. Perustettiin erilaisia yhdistyksiä, joiden kautta näitä talkoita valvottiin ja hoidettiin.
Sotien jälkeen talkoot eivät suinkaan loppuneet, vaan jälleenrakennus vaati paljon työtä. Naapuria autettiin ja elettiin hyvässä yhteishengessä. Pikkuhiljaa yhteiskunnan vaurastuessa talkoiden merkitys jäi vähemmälle. Suomen ollessa yhdistysten ja urheiluseurojen luvattu maa, talkoot pitivät nämä yhdistykset hengissä. Väestön ikääntyessä ei enää nuorista löydy sitä talkoohenkeä, mitä tänä päivänä tarvittaisiin. Toki aika on toinen ja nuorilla on harrastuksia liiankin kanssa, eikä aikaa ja halua esimerkiksi yhdistystoimintaan ole.
Tämän päivän ongelma onkin, mistä yhdistykset ja urheiluseurat löytävät työnsä jatkajia. Siinä erittäin visainen pulma. Toki on mainittava, että monin paikoin hyvää talkootoimintaa on edelleen varsinkin urheiluseuroissa. Vastuu on kuitenkin harvojen harteilla.
Noin kuriositeettina voisi sanoa, että eteenpäin kyllä mennään ja jaksetaan, kunhan vetäjiksi saataisiin nuoria henkilöitä, joilta löytyy aktiviteettia asioiden hoitoon. Toimintaan pääsee varmasti mukaan, kun ottaa suoraan yhteyttä järjestöihin ja urheiluseuroihin, joiden toiminta tuntuu kiinnostavalta.
Nuorissahan se tulevaisuus on!
Lasse Autio
