MEDIA on tarjonnut viime viikkoina hienoa ajankulua pakkaspäivien ratoksi järjestämällä jos jonkinlaisia presidenttiehdokkaiden haastatteluja ja vaalikeskusteluja. Toimittajat ovat tinganneet ehdokkailta kaikkea mahdollista yksityiselämästä maailmanpolitiikkaan. Tapahtumat ovat olleet pääasiassa leppoisia ja ehdokkaat ovat vastailleet asiallisesti ja väliin vitsintynkääkin heittäen. Muiden ehdokkaiden parjaamista ei ole juurikaan esiintynyt, päinvastoin toiset ovat saaneet jopa kehuja.
Myös kansa eli äänestäjät ovat seuranneet vaalikampanjoita varsin maltillisesti eikä kummempia kähinöitä ole ilmennyt. Ja miksipä olisikaan, sillä onhan nyt ehdokkaina henkilöitä, joista jokainen valituksi tullessaan varmaankin hoitaisi presidentin hommat mallikkaasti. Ja kun ehdokkaita on laidasta laitaan, niin jokaiselle varmaan löytyy sopiva, jolle voi hyvillä mielin äänen antaa. Toki ennakkoasetelmat ovat gallupien mukaan aika selvät, eli ehdokkaista kolmella olisi gallupien mukaan mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle ja kun vain kaksi pääsee, niin mitalitaistelu on kova. Tuskin kukaan saa ääniä niin paljon, että tulisi valituksi ensimmäisellä kierroksella.
Oman ehdokkaan valinta ei olekaan ihan helppoa, kun hyviä ehdokkaita on nyt poikkeuksellisen paljon. Pitäisikö valita helpoin vaihtoehto ja äänestää puolueen mukaan? Vai olisiko parempi äänestää miellyttävintä henkilöä? Ehkä sukupuolikin pitäisi ottaa huomioon. Voisi tietysti suosia sukulaisuutta, kun ainakin parilla ehdokkaalla on juuria Järviseudulla.
Pitäisikö nostaa etusijalle ehdokkaiden poliittinen ja muu kokemus? Varmaan keskusteluissa ja tenteissä pärjääminenkin on tärkeä asia. Kuinka ehdokkaiden vanhoihin virheisiin ja sanomisiin pitäisi suhtautua? Ja monta muutakin valintaan vaikuttavaa seikkaa varmaan löytyy. Ehkäpä valinta on paras ja helpoin tehdä kolikkoa heittämällä?
En ole ihan varma, mihin valintani perustin, mutta lompsottelin joka tapauksessa 28 asteen pakkasessa lähimmälle ennakkoäänestyspaikalle vajaan kilometrin päähän äänestämään. Vaalipaikalla ei ollut juurikaan jonoa ja sysäsin passin vaalivirkailijalle, sain äänestyslapun ja lyijykynällä tuhersin ehdokkaan numeron lappuun ja palautin sen toiselle vaalivirkailijalle, joka puolestaan sulki lapun pieneen kirjekuoreen, otti minulta allekirjoituksen johonkin tulostettuun lappuun ja sulki kaikki isompaan kirjekuoreen. Sitten vain kirjekuori vaaliuurnasta laatikkoon ja velvollisuus on hoidettu. Nyt sitten jännittämään tuloksia.
Heikki Salmela
