Otsikon kysymys tulee esille tuon tuosta, joten voisin hieman valottaa asian taustoja. Areenan avajaiset pidettiin kesäkuun lopulla 2021 ja koska kyläseuralle jäi rakennustöistä velkaa, se päätettiin kuitata nopeasti järjestämällä uudella kylätalolla lavatansseja. Tuumasta toimeen, ja koska kukaan johtokunnasta eikä myöskään talkooporukasta ollut tansseja järjestänyt, perustettiin erillinen huvitoimikunta tanssijärjestelyitä varten. Ensimmäisenä piti varata esiintyjät ja liikkeelle lähdettiin Suomen eturivin artistien ja orkestereiden kanssa jopa niin, että tahteja soitteli kaksi yhtyettä. Tansseja myös mainostettiin monissa lehdissä sadoilla euroilla. Optimistisina arvelimme, että kyllä Areenan tansseihin sellaiset 500 henkilöä tulee ja jos lippu on vajaat pari kymppiä, niin rahaa tulee kuin suokuokalla. Ei tullut 500 tanssijaa, vaikka avajaisissa soitteli Elonkerjuu. Tuli 278 ja sen jälkeisissä tansseissa pari kolme kertaa nippa nappa 200 ja sitten kohta mentiinkin alle sadan henkilön eli tappiota tuli lähes kaikista tansseista ja parhaimmistakin jäi kyläseuralle muutama satanen vaivan palkkaa.
Tanssit päätettiin jo alkusyksystä lopettaa, mutta Lakis Oy halusi vielä yrittää ja järjesti muutamat tanssit vuokraamalla kyläseuralta Areenan. Tilanne ei kuitenkaan muuttunut ja tanssit olivat edelleen tappiollisia, vaikka toinen orkesteri jätettiin pois ja Lakis Oy sai myös anniskelusta jonkin verran tuloja. Nykyisin tanssijat tulevat nimenomaan tanssimaan ja juovat välillä janoonsa lasillisen vettä eikä suinkaan pitkää tuoppia huurteista.
Kyläseura sai näistä tansseista vuokratuloja sekä myös tuloja järjestyksenvalvonnan ja lipunmyynnin hoitamisesta. Vimpelin eläkeläiset vuokrasivat Areenaa ja järjestivät muutamia tansseja, mutta eipä niihinkään väkeä riittänyt. Kyläseura kokeili vielä yhtä konstia eli tarjosi tunnetulle artistille keikkaa sopimuksella, että artisti saa 75 prosenttia lipputuloista ja kyläseura loput. Artisti halusi kuitenkin ensin käsirahan 1 350 euroa ja sen lisäksi 80 prosenttia lipputuloista. Kyläseuralle olisi jäänyt muutama satanen vaivan palkkaa, joten hankkeesta luovuttiin.
Tanssien pito ei ole lopultakaan ihan yksinkertaista. Ensimmäisenä pitää tehdä pelastussuunnitelma ja hyväksyttää se pelastuslaitoksella. Sitten rustataan poliisille tapahtumailmoitus, jossa on tarkoin kerrottu tapahtuman luonne, arvioitu henkilömäärä, lippujen hinnat, kerrottu järjestyksenvalvojien nimet ja järjestyksenvalvojakorttien numerot, liikenteenvalvojat, vastuuhenkilöt ja johon pelastussuunnitelma liitetään. Ilmoituksen voi tehdä verkossa, mutta sekin maksaa muutaman kympin.
Kyläseura järjesti kansalaisopiston avustuksella oman järjestyksenvalvojakurssinkin ja koulutti parikymmentä uutta järjestyksenvalvojaa maksamalla heidän kurssimaksunsa. Alussa kaikilla olikin into päällä, mutta syksyn mittaan into hiipui eikä tansseihin enää tahtonut löytyä lipunmyyjiä eikä järjestyksenvalvojia. Ja kaiken lisäksi on vielä Teosto, joka raapaisee omat saamisensa päältä pois.
Yhteenvetona voisi sanoa, että maailma ja varsinkin maaseutu on muuttunut eikä tanssit enää kiinnosta ihmisiä siten kuin vielä joskus 60-70-luvuilla. Eikä kyllä ole väkeäkään kylissä niin kuin silloin. Tanssijat ovat nykyisin oma pienehkö harrastajaryhmänsä ja he käyvät tansseissa hyvinkin kaukaa. Järjestyksenvalvojana ollessani haastattelin muutamia tanssijoita ja heitä oli tullut Areenalle jopa Kotkasta asti. Toisaalta paikkakuntalaisia oli yleensä tuskin tusinaa enempää.
Positiivisena asiana jäi mieleen, että uusittua Areenan lattiaa pidettiin yhtenä parhaimmista tanssilattioista. Areena sopii kuitenkin erinomaisesti tanssien pitoon, joten ehkäpä hamassa tulevaisuudessa kyläseuran johtokuntaan löytyy uusia mitään haasteita pelkäämättömiä vetäjiä, jotka alkavat järjestää tansseja.
Heikki Salmela
