NEUROLOGIAN erikoislääkäri ja kansallisen aivoterveysohjelman johtava asiantuntija Kaisa Hartikainen kannustaa kiinnittämään huomiota aivoergonomiaan.
–Aivot ovat tärkein työkalumme, ja kuten mistä tahansa työkalusta, myös niistä täytyy pitää huolta, toteaa neurologian erikoislääkäri ja kansallisen aivoterveysohjelman johtava asiantuntija Kaisa Hartikainen.
Hartikaisen mukaan aivojen kognitiiviseen kuormitukseen eli tiedonkäsittelykuormitukseen on alettu viime vuosina kiinnittää enemmän huomiota. Keskustelunaiheena ovat olleet muun muassa avokonttorit, joissa työskentely vaatii aivoilta enemmän ponnisteluja erilaisten häiriöiden vuoksi.
–Jos töissä joutuu jatkuvasti ponnistelemaan keskittyäkseen, aivojen kuormitus on kova. Myös työpaikan ilmapiiri tai pelko työn menettämisestä vaikuttavat kuormitukseen.
Parannusta pienillä keinoilla
Jatkuva aivokuormitus voi aiheuttaa mielialan laskua, ärtyisyyttä ja unohtelua. Työpaikalla virheet lisääntyvät ja innovatiivisuus, työn laatu sekä tehokkuus kärsivät. Pitkällä aikavälillä aivojen ylikuormitus voi altistaa jopa sydän- ja verisuonisairauksille, masennukselle ja työuupumukselle. Hartikainen kannustaakin työnantajia kiinnittämään huomiota aivoergonomiaan eli aivojen normaalien toimintojen huomioimiseen niin, että haitalliselta kuormitukselta vältyttäisiin.
–Ensimmäinen askel voi olla se, että kysytään työntekijältä, kuinka hän voi. Yksilölliset aivojen reunaehdot tulisi huomioida, sillä kaikki eivät pysty keskittymään hälyssä.
Myös tauoista kannattaa pitää huolta. Ilmapiiriinkin on panostettava niin, että kaikilla työyhteisön jäsenillä on hyvä olla.
–Työnantajan omalla esimerkillä on suuri merkitys. Lisäksi kannattaa hyödyntää teknologiaa: usein toisen tai isomman näytön hankkiminen voi auttaa vapauttamaan aivojen työmuistikapasiteettia.
–Kun haitallista aivokuormitusta karsitaan työpaikalla, pitkällä aikavälillä sairauspoissaolot ja uupumus vähenevät. Myös työntekijöiden motivaatio ja sitoutuneisuus voivat kasvaa, Hartikainen summaa.
Suomen tärkein pääoma
Hartikainen on mukana vuoteen 2029 asti kestävässä kansallisessa aivoterveysohjelmassa. Ohjelmassa nostetaan esille aivojen hyvinvointia suojaavia ja lisääviä tekijöitä, joita ei ole aiemmin riittävästi huomioitu. Näitä ovat aivoergonomian lisäksi uni ja joukkoon kuulumisen kokemus. Hartikainen kehottaakin työnantajia tutustumaan ohjelman nettisivuihin, josta löytyy aiheeseen liittyvää tietoa ja koulutuksia.
–Aivojen kuormitukseen on hyvä kiinnittää huomiota kaikilla aloilla, mutta erityisesti sellaisissa tehtävissä, joissa virheillä voi olla kohtalokkaita seurauksia, kuten terveydenhuolto- ja kuljetusalalla.
Hartikaisen mukaan aivoterveys yhdistetään perinteisesti aivosairauksiin, jolloin ajatellaan, että aivoterveyden ylläpitämisellä säästetään ennen kaikkea sairastumisesta johtuvista kustannuksista.
–Olisi kuitenkin hyvä huomioida myös aivoterveyden positiivinen jatkumo. Hyvinvoivat aivot sopeutuvat paremmin muutoksiin, jolloin olemme vahvempia myös kriisitilanteissa. Aivot ovat tärkein pääomamme sekä työelämässä että koko yhteiskunnassa.
