Hevoselämää yli neljäkymmentä vuotta

Keijo Pirttinen pitelee Sweet Angeliqueta ja Lotta Pirttisen vierellä Tilolei. Hevosilla on suuri tarha, jossa on tilaa temmeltää.
Keijo Pirttinen pitelee Sweet Angeliqueta ja Lotta Pirttisen vierellä Tilolei. Hevosilla on suuri tarha, jossa on tilaa temmeltää.

KAUHAVAN Kortesjärvellä sijaitseva Keijo ja Sirpa Pirttisen tila siirtyi sukupolvenvaihdoksessa tänä vuonna tyttärille Heli Ojalalle, Lotta Pirttiselle ja Emmi Pirttiselle. Tilalla on harjoitettu pitkään pienimuotoista hevoskasvatusta sekä viljellään hevosille heinää, kauraa ja tänä vuonna myös ohraa myyntiin.

−Aina olemme peltotöihin osallistuneet, mutta tänä kesänä hoidimme ne sisarten kanssa itse, kertoo Lotta Pirttinen.

−Minä kuljen vaan perässä, en enää edellä, naurahtaa Keijo Pirttinen.

Tällä hetkellä tallissa on kaksi tammaa, viisivuotias suomenhevonen Tilolei ja kuusivuotias lämminverinen Sweet Angelique eli Napero. Lähellä asuva Lotta hoitaa päivittäin hevosia isänsä kanssa. Isä ruokkii hevoset aamulla ja vie tarhaan, Lotta hoitaa iltatallin. Ajopäivinä Lotta tulee ajamaan lämminverisen isänsä ajettua ensin suomenhevosen.

Keijo Pirttinen on pikkupojasta asti ollut innostunut ravihevosista. Jo 1960-luvulla hän päästeli isänsä työhevostammalla työkärryt perässä kotiin päin aisat koholla rivakkaa tahtia. Ensimmäinen oma ravihevonen hankittiin vuonna 1980. Sen jälkeen on hevosia ollut toistakymmentä ja omia kasvattejakin kahdeksan. 68-vuotias Pirttinen ohjastaa hevosiaan edelleen itse. Startteja hänellä on takanaan 387 ja voittoja 23 kappaletta.

−Ajan niin kauan kuin likat nostavat kärryille, vitsailee Keijo.

Myös tyttäret ovat kasvaneet mukaan ravihevosmaailmaan. He ovat suorittaneet aikanaan poniravikortit, mutta kukaan heistä ei ole ainakaan toistaiseksi innostunut suorittamaan ravikorttia.

−Olemme aina olleet mukana iskän ravireissuilla. Ne ovat hauskoja, vaikka menestystä ei tulisikaan. Raveissa on oma tunnelmansa ja jännityksensä, kuvailee Lotta.

Suomenhevostamma Tilolei ja lämminveritamma Sweet Angelique eli Napero.

RAVIHEVOSIA treenataan neljä kertaa viikossa.

−Lenkki, jota kierrämme, on vajaa kaksi kilometriä.  Kerralla ajetaan 4–6 kierrosta. Kilpailuja ennen ajetaan edellisenä päivänä muutamia teräviä vetoja, selvittää Keijo.

Raveissa käydään pari kolme kertaa kuukaudessa, niin, että hevosten kunto pysyy yllä. Pisin ravimatka suuntautui tänä vuonna Lappeenrantaan.

−Lämminverisellä olemme kiertäneet vasta paikallisraveja. Molemmat hevoset ovat aina mukana, vaikka vain toisella ajettaisiin. Tilolei stressaa, jos jää yksin kotiin ja tarvitsee Naperon seurakseen myös omille kisamatkoilleen, kertoo Lotta.

Tilolei on juossut tänä vuonna 5500 euroa, takana on 1 voitto ja 5 kakkossijaa. Viime vuonna tuli 2 voittoa.

Hevosten kanssa myös sattuu ja tapahtuu. Isommilta haavereilta on vältytty, mutta kerran kotona ajaessa ravikärryn rengas osui kiveen ja Keijo Pirttinen lensi jousikärryjen kyydistä korkealle loukaten kylkensä. Hevonen kaatui, mutta molemmat selvisivät lopulta tilanteesta.

Hevosia on tilalla syntynyt, mutta myös kuollut. Kun yksi ori kuoli kolmevuotiaana, tuli Keijo Pirttiselle tunne, että hevosia ei ehkä enää hankita. Sitten mentiin kuitenkin katsomaan yhtä varsaa Lapualle ja viikon päästä Toiskan Mamselli ostettiin omaksi. Siitä tuli aikanaan Tilolein emä.

−Tiloleilla varmaankin teetämme varsan sitten kun sillä ei enää ajeta, kaavailee Lotta Pirttinen.

Järviseudun Sanomat uutisoi vuonna 1993 kesäkuussa 2-vuotiaan Lotta Pirttisen hevosharrastuksesta.

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti