SATU KATAJA kertoo aina olleensa jouluihminen, jouluunkin tietysti valmistaudutaan sen mukaisesti. Tapa on lapsuudesta opittu.
–Varsinkin isä oli kova värkkäämään joulujuttuja. Pienenä minulla oli jo ennen joulua pieni kuusi, isän tekemällä jalustalla. Keittiön ikkunaan laitettiin paperitähti roikkineen ja se palvelikin hyvin monta vuosikymmentä. Ja tähtisädetikut, niitä poltettiin iltaisella joulukuussa aina yksi ja loput jouluaattona ennen pukin tuloa, tunnelmoi Satu.
–Lapsena joulun tiesi lähestyvän muun muassa itsenäisyyspäiväksi valaistuista kuntalan kuusista ja osuuskaupan ikkunaan ilmestyneistä pussaavista tontuista.
Vimpeliläisille tutusta Riitta-Maijasta riittää monta mukavaa muistoa.
–Muistan, kun sain tyttösenä rahaa pieniä jouluostoksia varten ja löysinkin jotain kotiväelle. Ujona en ymmärtänyt pyytää paketointia. Kävelin tuttuun Riitta-Maijan kauppaan, jossa hän surkutteli ja sanoi, että pitäähän Satun paketit saada ja kääräisi ostokseni paketteihin.
Lapsuuden kuusijuhlat olivat iso tapahtuma, niihin valmistauduttiin hyvissä ajoin ja hartaudella.
–Syksyllä, oikein hyvissä ajoin vietiin hamekangas röyhelöineen ompelijalle juhlia varten. Joulujuhlan jälkeen saimme pussin, jossa oli omena, pipari ja karkki, muistelee Satu lämmöllä.
LAPSUUDEN jouluaattojen tunnelman hän muistaa yhä kuin eilisen.
–Joulukirkkoon mentiin, jos äidillä oli vapaata. Silmät ristissä istuin kirkon penkissä, mutta minusta se oli upeaa. Kirkon jälkeen asetuin yleensä kuusen viereen lahjoineni. Joulutortut, piparit ja Hanna-tädin kakut oli äiti tehnyt hyvissä ajoin. Niitä säilytettiin kylmäkomerossa, toki siellä vierailtiin jo ennen aattoa useasti, salaa, naurahtaa Satu.
–Muistan, kun kymmenen vanhana toivoin joululahjaksi kasettisoitinta. Kuulin isän kuiskivan äitille ostaneensa Foto-Vesalalta jonkun terveyssisaren vanhan. Muistin nähneeni neuvolassa ison kelanauhurin ja ajattelin sen pilalle menneen. Pettymys väistyi jouluna, kun paketissa olikin ehta kasettisoitin.
Joulunajan Satu kertoo yhä olevan merkityksellinen. Talo ja piha saavat jouluvalot ylleen hyvissä ajoin ennen joulua ja pikkuisia tonttujakin, lapsenlapsia, on ilmestynyt pukille avuksi.
–Aatossa ovat omat, tärkeät perinteet läsnä, kuten kynttilöiden vieminen hautakummuille. Kuusikymmentäyksi vuotta aatot on vietetty Kivirannassa Joulupukin kanssa.
