–Joululaulut tuovat tunnelmaa ja muistoja. Yhä useammin sitä muistelee lapsuusjouluja, kun alkaa olla ikää. Laulut tuovat rauhaa ja iloa. Se on tärkeää. Sieltä se joulun sanoma aina tulee lähelle.
Kyllikki Hannulan tarvitse pitkään miettiä, kun häneltä kysytään lempijoululaulua.
–Kyllä se on Konsta Jylhän joululaulu. Muistan, kuinka olin päiväkodilla töissä kuullessani laulun ensimmäistä kertaa radiosta. Äiti oli kuollut edellisenä kesänä. Se kosketti ja tuli tärkeäksi.
Hannula kuuntelee joululauluja pääasiassa radiosta, mutta myös levyiltä. Itse hän laulaa niitä paitsi Ylistyskuorossa, myös muuten ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan kauneimpiin joululauluihin.
Mirjami Linnanmäki aloittaa joululaulujen kuuntelun jo lokakuulla, mutta kuunneltavan musiikin tyyli ja sävy muuttuu lähemmäksi joulua tultaessa.
–Joulumusiikki konkretisoi joulun, se on siirtymäriitti. Musiikki tuo mielenrauhaa, hyvää mieltä ja vähentää stressiä.
–Suosikkijoululaulu vaihtelee, välillä joku laulu koskettaa enemmän, mutta Jouluyö, juhlayö nousee yhä uudelleen suosikiksi sekä sanomansa että melodiansa vuoksi. Laulun historia on myös ihana. Parhaimmillaan se on klassisella kitaralla soitettuna tai saksalaisen poikakuoron esittämänä.
Arto ja Leena Kivikankaan suosikkijoululaulu on Lapsenkokoinen. Pekka Simojoen säveltämä ja Hanna Kivisalon sanoittama laulu kertoo seimen lapsesta ja ensimmäisestä joulusta. Se voitti lapsikuoro Solinan esittämänä Jouluradion uusien laulujen kilpailun vuonna 2020.
–Joskus kun kuulee laulun, tietää heti, että tästä tulee klassikko, kaikki osat ovat kohdallaan, Arto toteaa.
–Toki jonain jouluna joku toinen laulu koskettaa erityisen paljon. Esittäjällä ja tulkinnalla on iso merkitys, ettei laulua vain lauleta läpi.
Molemmat tunnistautuvat joululauluihmisiksi.
–Joulumusiikkia aletaan kuunnella heti kun Jouluradion lähetys alkaa. Kanava on säädetty autoon niin että se kuuluu mahdollisimman laajalla ajettaessa, eikä sitä saa vaihtaa, Leena kertoo.
Kivikankaat toimivat opettajina, joten joululaulujen parissa ollaan työaikana. Leena laulaa Capriccio Ensemblessä ja kotonakin musisoidaan.
–Joululaulut ovat sellaista kulttuuria, joka yhdistää sukupolvia. Joulussa on paljon hyvää, mitä on tärkeää siirtää eteenpäin. Lapset laulavat perinteisiä lauluja antaumuksella, kertoo Arto.
Perheessä musisoidaan yhdessä varsinkin joulun aikaan, kun nuoret kokoontuvat kotiin.
–Musiikki on tärkeä osa joulua, joten flyygeli pitää virittää jouluksi!
Sirpa Luoma-aho ja Elisa Mastokangas aloittavat joululaulujen äärellä tunnelmoinnin joulukuun puolella.
–Laulut virittävät joulun tunnelmaan.
–Minun suosikkini on Sylvian joululaulu, kertoo Luoma-aho.
–Minä tykkään kaikista iloisista joululauluista, Mastokangas puolestaan toteaa.
Jouluradio soi joulun alla ja lähempänä joulua kaivetaan kaapeista myös cd-levyt.
JOULULAULUPÄIVÄNÄ 15. joulukuuta Luoma-ahon kylätalolla Alajärvellä kokoonnuttiin aktiivisen kyläseuran vuoden toiseksi viimeiseen tapahtumaan; paikallinen laulukokoonpano Capriccio Ensemble musisoi joululaulelmien merkeissä. Aiemmin kylätalolla järjestettiin jo oma kauneimmat joululaulut -tilaisuus, joka kokosi noin 80 laulajaa. Jouluviikolla kyläyhdistyksen väellä on tiedossa vielä joulupuuron keitto Mäkelä Alun väelle. Sitten hiljennytään juhlan viettoon.
–Ensi vuodelle on suunnitteilla taas monenlaista mukavaa tapahtumaa, kertoo Hilkka Luoma-aho.
