ALAJÄRVELLÄ Villa Väinölässä vietettiin keskiviikkona 13. joulukuuta jo etukäteen Alvar Aallon tulevaa helmikuista 125-vuotissyntymäpäivää kahvitilaisuuden merkeissä. Samalla julkistettiin Jussi Metsäpellon tekemät uudet Alajärven Aalto-kohteiden esittelyvideot.
Metsäpelto sai kolmisen vuotta sitten puhelun kaupunginjohtaja Vesa Koivuselta, joka esitti ajatuksen Aalto-kohteiden kuvaamisesta niin, että niihin pääsisi tutustumaan videon välityksellä milloin ja mistä tahansa.
Metsäpelto kuvasi viime kesänä dronella sisä- ja ulkopuolelta kaupungintalon, kirjaston, virastotalon, seurakuntatalon, vanhan terveyskeskuksen, Villa Väinölän sekä nuorisoseurantalon ja koosti videot syksyn aikana.
–Tavalliselle ihmiselle tavallista rakennusarkkitehtuurin kuvausta, hän tiivistää.
Videot tulevat kaupungin kotisivulle näkyviin talven aikana. Ne on rahoitettu Pentti Moision perinnerahaston avustuksella.
–ON ilo olla juhlistamassa Alvar Aaltoa, joka oli visionääri, modernin arkkitehtuuri pioneeri. Kuten Aalto totesi: mikään vanha ei synny uudestaan, mutta se ei myöskään täydellisesti katoa. Ja se mikä on kerran ollut, tulee aina uudestaan uudessa muodossa. Nämä sanat kuvaavat täydellisesti hänen työnsä henkeä, joka yhdistää perinteen ja uuden luomisen voiman. Alajärvi on täysin poikkeuksellinen kaupunki tässä Aallon tarinassa; henkilökohtaisuuden lisäksi täällä voi nähdä Aallon koko tuotannon kehityskaaren aina ensimmäisestä viimeiseen kohteeseen, totesi Alajärven elinvoimajohtaja Jaakko Aninko ylpeänä.
Markkinoinnin ja digitaalisen kuvauksen parissa toimivalle Metsäpellolle yhteistyö kaupungin kanssa toi lisäinfoa paikkakunnan suurista nimistä.
–Alajärven kesälehtiä tehdessä puolivahingossa jouduin perehtymään Aaltoon ja Nelimarkkaan melko syvällekin ja se oli oikeastaan melko mielenkiintoista, totesi Metsäpelto.
–Monesti se meillä täällä Alajärvellä himmentyy, että kun kirjoitat Googleen ”maailman nimekkäimmät arkkitehdit” niin löydät useamman 20 hengen listan, jolla Aalto on mukana ja mies on kuollut 50 vuotta sitten. Se kertoo aika paljon siitä, millaisesta visionääristä on ollut kysymys. Aallon visio, jolla 22-vuotias kaveri piirsi suojeluskuntatalon (nykyinen Alajärven nuorisoseura) sellaisilla ratkaisuilla – sanotaan, että hänen askeettinen neroutensa jää hänen näyttävyytensä varjoon eli tilalliset ratkaisut ovat nerokkaita. Voi kiertää sadan kilometrin säteellä suojeluskunta- ja nuorisoseurantaloja, ne eivät hetikään ole tilaratkaisuiltaan yhtä toimivia.
Henkilökohtaisesti Metsäpelto kertoi arvostavansa erityisesti Aallon isojen kokonaisuuksien hahmotuskykyä.
–Alajärvi saa kyllä olla todella ylpeä siitä, että meillä on tällainen määrä Aaltoa täällä.
Metsäpelto kertoo pohtineensa paljon sitä, kuinka Aallon ja Alajärven suhde on aikanaan rakentunut.
–Aika paljon selittää se, kun kesälehteä tehdessäni sain haastatella siihen entisiä alajärveläisiä, kuten Miia Kivipeltoa ja Kirsti Doukasta, jotka ovat täältä elämässään ponnistaneet pitkälle ja jotka muistelivat Alajärveä suu hymyssä ja kaiholla. Aallolle, nuorelle opiskelijalle, on täytynyt käydä samalla tavalla, hän on rakastunut aikoinaan Rottalassa kesiä viettäessään Alajärven tiettyyn luovaan hulluuteen. Ihmiskemiat ovat täällä ainutlaatuisia ja monen pois muuttaneen sanoissa äärimmäinen rakkaus Alajärveen elää. Uskon, että sama on aikoinaan vanginnut Aallon.
Musiikkiopiston oppilas Claudia Flink soitti juhlassa sellolla suomalaista musiikkia. Häntä säestivät Leena Pesu ja Meeri Pesu.
